Kanta-Häme

Katso video ja kuvat keskiaikamarkkinoilta! - Keskiajalla syötiin monipuolista perushuttua luonnon antimista

Yleiset luulomme keskiajan ruokakulttuurista ovat yhtä pimeitä kuin keskiaika itse. Moni olettaa, että viitisensataa vuotta sitten syötiin vartaassa grillattua lihaa ja peitettiin mausteilla pilantuneen ruuan maku. Väärin!

– Suurin yllätys minulle oli, kuinka monipuolista keskiaikainen ruoka oli ja kuinka lähellä se oli nykyaikaista funktionaalista ruokaympyrää, kertoo Keskiaikamarkkinoiden ohjelmavastaava Carita Rantala.

Hän arvelee, että mielikuva grillatuista ruuista tulee avotulesta, joka oli keskiajalla tärkein apuväline ruuanvalmistuksessa. Myös hiilloksella hauduttaminen oli taloudellinen tapa kypsentää ruokaa.

– Arkena syötiin paljon puuroa, semmoista perushuttua, Rantala nauraa.

Ruuissa osattiin käyttää paljon yrttejä, kuten basilikaa, salviaa, timjamia, rakuunaa ja korianteria. Myös pähkinät ja mantelit kuuluivat keskiaikaiseen ruuanlaittoon.

– Ruuanlaitossa käytettiin kaikkea, mitä saatiin kerättyä luonnosta. Mustapippuria ei ollut, suola oli kallista ja mausteita oli vaikea saada.

Rantala lisää, että Keskiaikamarkkinoilla tosin on millä mällätä, sillä urheat ritarit ovat tuoneet sinne mausteet kaukomailta.

Kotimaiset marjat värittivät ruokia

Keskiajalla tomaatista, maissista, paprikasta ja perunasta ei osattu edes haaveilla. Siksi Keskiaikamarkkinoidenkaan pitopöydässä ei maistella pottuja, vaan lihan kanssa lisukkeena on ohraa ja suppilovahveroita.

– Peruna on myöhäisempien aikojen hapatusta, hymähtää ruuista vastaavan pitopalvelun toimitusjohtaja Seppo Tolvanen.

Suomessa ei keskiaikaan ollut tarjolla värikkäitä etelän hedelmiä, joten annoksia piristettiin marjoilla. Marjat olivat myös juomien raaka-aine.

Kaakao ja suklaa eivät olleet vielä löytäneet tietään Eurooppaan. Silti makeaa arvostettiin, koska siitä sai nopeasti energiaa. Jälkiruuan lisäksi ateriointi saatettiin myös aloittaa makealla alkupalalla.

– Sokeria ei vielä uutettu, joten hunaja oli tärkeä aines. Makeutta saatiin myös kuivatuista marjoista, Rantala tietää.

Viiniä ja olutta laimennettiin ruokajuomaksi

Maitoa joivat vain lapset ja sairaat. Yleiset ruokajuomat olivat olut, sima ja viinit, jota nautittiin myös laimennettuna. Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoille onkin tänä vuonna lanseerattu oma herukkaviini.

– Keskiaikamarkkinoilla tarjoiltava sahti ei ole talonpojan tai sotamiehen olutta, vaan juhlajuomaa. Sahdissa on noin seitsemän ja puoli tai kahdeksan prosenttia alkoholia, joten jokapäiväisenä juomana on juotu laimeampaa olutta, kertoo Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen.

Sahtia ei olisi voinut juoda sellaisia määriä, mitä suolaisen ja kuivan ruuan alas huuhtomiseksi tarvittiin. (HäSa)

Lähteet: Hannele Klemettilän kirjat Keskiajan keittiö (Atena), The Medieval Kitchen: A Social History with Recipes (reaktion Books) ja Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa (Maahenki).

Katso video perjantaisilta keskiaikamarkkinoilta

Päivän lehti

23.1.2020