Kanta-Häme

Kauhuskenaarioille stoppi

Professori, tutkija Matti Uusitupa näkee tyypin 2 diabeteksen yleistymisen Suomessa kauhuskenaarioita lievempänä.

– En usko, että meillä on 2 miljoonaa aikuistyypin diabeetikkoa vuonna 2030, vaan heitä on noin 700 000–800 000.¨

– Viimeisimmät tutkimukset kertovat, että suomalaisten lihavuuden yleistyminen on pysähtynyt. Siksi myös kakkostyypin diabeteksen yleistyminen pysähtyy, tai se ei ainakaan yleisty niin nopeasti kuin pahimmat skenaariot antavat ymmärtää, Uusitupa sanoo.

Hän viittaa aikuistyypin diabeteksen ehkäisyohjelman D2D:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski-tutkimuksen tuloksiin. Uusitalo toimi suomalaisen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimuksen DPS:n toisena päätutkijana yhdessä professori Jaakko Tammilehdon kanssa. Uusitupa oli diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän (DEHKO) puheenjohtaja vuosina 2000–2010.

Uusitupa työskentelee Itä-Suomen yliopistossa kliinisen ravitsemustieteen yksikössä sekä sydän- ja verisuonitautien ja tyyppi 2 diabeteksen tutkimusyksikössä.

Tietoisuus on lisääntynyt

Toisin kuin yleisesti luullaan, suomalaiset ovat Matti Uusituvan mukaan entistä valveutuneempia diabeteksesta ja sen ehkäisystä, mikä on johtanut kyseisiin hyviin tuloksiin.

– Ykkösasia on, että yleinen tietämys tyypin 2 diabeteksesta väestössä on lisääntynyt. Väestö tunnistaa ainakin kaksi riskitekijää: lihavuuden, ja erityisesti vartalolihavuuden, sekä vähäisen liikunnan.

Kolmas positiivinen asia on, että elintapojen merkityksen korostamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota niin perusterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossakin. Tätä kautta sanoma leviää entistä laajemmalle kansakunnan tietoisuuteen. Diabetes myös diagnosoidaan aiempaa varhemmin.

– D2D-hankkessa todettiin, että alueelliset erot aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä ovat kuitenkin suuria. On hurjan aktiivisia terveyskeskuksia ja täysin passiivisia. Työterveyshuolloissakin keskityttiin kymmenen vuotta sitten sairauksien hoitoon, ei niiden ennaltaehkäisyyn, Uusitupa sanoo.

Vieläkin riittää parannettavaa

Ongelmia on yhä.

– Se, missä on epäonnistuttu, on ruokavalion laadulliset muutokset aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä. Siinä on menty jopa takaperoisesti. Rasvan ja erityisesti kovan rasvan käyttö on lisääntynyt, ja on erilaisia muotidieettejä, jotka sotkevat pitkäkestoista ja vahvaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa diabeteksen ehkäisytyötä, professori Matti Uusitupa sanoo.

Hän ihmettelee sitkeästi suomalaisissa yli sukupolvien elävää kovan rasvan käyttökulttuuria.

– Vieläkin löytyy henkilöitä, jotka kirkasotsaisina väittävät, ettei kova rasva ole haitallista, vaikka tieteellinen näyttö on niin murskaava. Pehmeä rasva on selkeästi parempi kuin kova myös insuliiniaineenvaihdunnan parantamiseen ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn.

Uusitupa painottaa myös runsaskuituisen ravinnon merkitystä.

– Täysviljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja juureksia ei pitäisi hylätä. Punainen lihan pitäisi osittain korvata kalalla ja siipikarjalla. Noilla pääsee jo aika pitkälle diabeteksen ehkäisyssä.

Pelkkiä geenejä ei voi syyttää

DPS-tutkimus oli ensimmäinen kontrolloitu pitkäaikaistutkimus, jolla osoitettiin, että aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksin: liikunnalla, painon pudotuksella ja terveellisellä ravinnolla.

Kolmen vuoden seurannassa tutkijaryhmä totesi, että elämäntapamuutoksella diabetesriski aleni 58 prosenttia. 13 vuoden seurannan jälkeen alentunut riski oli vielä lähes 40 prosenttia.

– Tulos siis säilyy vuosia hoitointervention jälkeen, ja se on iso juttu. Se säilyy riippumatta geneettisestä alttiudesta ja diabetespositiivisesta sukuhistoriasta. Kukaan ei voi vetäytyä pelkkien huonojen geenien taakse, professori Matti Uusitupa painottaa.

Jo yhden kilon laihtuminen vähentää diabetesriskiä 7 prosenttia.

– Jos epäedullinen kehitys jatkuisi, se johtaisi väestöryhmien terveyserojen kasvuun ja terveyden edullisen kehityksen pysähtymiseen. Jopa keskimääräinen elinikä kääntyisi pahimpien skenaarioiden mukaan laskuun. Lihavuudella ja tyypin 2 diabeteksella on myös taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan, professori Matti Uusitupa sanoo. (HäSa)