Kanta-Häme

Kauppakamarin mukaan Häme jää jälkeen ilman sujuvia kulkuyhteyksiä

Hämeen seudun liikenneyhteydet saavat yritysjohtajilta moitteita Keskuskauppakamarin selvityksessä.

Hämeen kauppakamari esitteli paikallisia tuloksia torstaina, kun valtakunnallinen Alueiden kilpailukyky -selvitys julkaistiin. Selvityksen mukaan ilmassa on positiivista henkeä, mutta parannettavaakin on.

34 prosenttia yritysjohtajista pitää julkisten liikenneyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä kilpailukykytekijänä, ja lähes kolme neljäsosaa vastanneista arvioi, että Hämeiden maakunnissa yhteyksiä pitäisi kehittää vähintään melko paljon.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasi 59 yritysjohtajaa, valtakunnallisesti yli 1 100. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.

– Kasvun kannalta liikenneyhteyksillä on merkitystä, painottaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Hämeen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Risto Pekola toteaa, että Suomen kaltaisessa maassa liikenneyhteyksien täytyy pelata.

– Logistiikkaa on laiminlyöty. Suomi elää liikenneyhteyksistä, Pekolan liikenteen toimitusjohtaja sanoo.

Hämeen vastaukset ovat samassa trendissä muun Suomen kanssa.

Kauppakamarin toimitusjohtajan Eerikäisen mukaan hämäläiset yritysjohtajat luottavat tulevaisuuteen.

– 36 prosenttia yritysjohtajista uskoo, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavien kahden vuoden aikana, Eerikäinen sanoo.

Hänen mukaansa maakunnassa on positiivinen tunnelma, vaikka viime päivinä esille on noussut arvelu, että Suomen kasvu hiipuu taas ensi vuonna.

– Globaalit tekijät saattavat vaikuttaa kasvuun, mutta yrittäjät uskovat tulevaisuuteen.

Nouseva ravintolabisnes on Eerikäisen mukaan selkeä merkki talouden virkoamisesta.

– Ravintoloiden määrän kasvu kertoo, että kuluttajilla on kulutuskykyä, Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunnan puheenjohtaja Matti Nieminen lisää.

Kanta-Hämeessä ravintoloiden määrän kasvu on ollut Lahden seutua hillitympää.

Yritykset ja työvoima eivät myöskään selvityksen mukaan kohtaa Hämeessä.

Kaikkiaan hämäläisjohtajista 36 prosenttia arvioi, että heidän yrityksillään on vaikeuksia saada sopivaa työvoimaa. Määrä on Kymenlaakson jälkeen Suomen korkein.

– Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää kehittää ja lisätä, Eerikäinen arvioi.