– Jos nuoret eivät saa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja Hämeestä, he eivät integroidu tänne, sanoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Eerikäinen on huolissaan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen väestökehityksestä ja työvoiman saatavuudesta. Syntyvyys laskee ja työvoima pakenee näistä maakunnista.
– Kun nuoret otetaan töihin, heidät saadaan pysymään tällä alueella.
Eerikäinen arvioi, että tilanne oli hyvä ja nuoria otettiin töihin vuoteen 2008 saakka. Tuolloin alkoi pitkä taantuma, joka on suurin syy nykyiseen asioiden tilaan.
– Lama-ajan johtajat ovat oppineet, että nuoria ei oteta töihin.
– Pelätään, että voidaanko ottaa nuoria töihin, jos yrityksestä on muuten lomautettu tai vähennetty henkilöstöä. On henkisiä syitä, onko oikein ottaa nuoria töihin.
Yrityksissä myös valitetaan, että nuoret eivät ole valmiita niiden työtehtäviin. Eerikäinen muistuttaa, että kukaan ei ole valmis suoraan koulunpenkiltä ammattityöhön.
– Meillä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Heidät pitäisi myös saada töihin ja jäämään tänne.
Eerikäisen mielestä on hyviäkin esimerkkejä yrityksistä, jotka ottavat nuoria töihin. Suuret yritykset palkkaavat enemmän kuin pienet nuoria ja hoitavat niitä paremmin yhteyksiä oppilaitoksiin.
– Konecranes palkkaa Hämeenlinnassa paljon kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.
Eerikäinen haluaisi naiset tasaisesti työelämään ja myös johtajiksi.
– Yhteiskunnalle olisi laajasti hyötyä, jos molemmat sukupuolet jakautuisivat nykyistä tasaisemmin eri aloille.
Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuvista on nykyisin 60 prosenttia naisia. Eerikäinen huomauttaa, että kuitenkin teknillisillä aloilla naisten osuus valmistuvista on 25 prosenttia. Tietotekniikassa heidän osuutensa on 10 prosenttia.
– Älkää tytöt sanoko, että matematiikka ei ole se teidän alanne. Matematiikka avaa pitkälle ovet työelämään.
Eerikäinen pitää yllättävä, että meillä on ruvettu puhumaan, että matematiikan painotus opiskelussa on liian suuri.
– Jos meillä todella halutaan kasvattaa luonnontieteiden osaamista, on lisättävä myös matematiikan osaamista. Useilla aloilla matematiikka on avainasemassa.
Eerikäinen ei kannata kiintiöitä esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten valitsemiseen.
– Olisi hyvä saada päteviä naisia yritysten hallituksiin.
Eerikäinen toivoo, että naiset saisivat harrastuksissaan ja tehtävissään kokemusta johtamisesta. Siten he uskaltaisivat nykyistä paremmin ottaa vastaan työtä, jossa edellytetään toisten johtamista.
– On opittava käskyttämään. Esimerkiksi partio on siihen loistava paikka.
Eerikäinen pitää pohjoismaista tasa-arvoa Suomen voimavarana. Hän pyytää osoittamaan syntymäpäivänsä mahdolliset muistamiset kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen Plan Internationalille tilille: Nordea FI9012793000513156. Merkkipäivän vastaanotto järjestetään Lahden Piano Paviljongissa perjantaina 16. elokuuta kello 11–15.
– Kehitysmaita voidaan parhaiten auttaa nostamalla juuri naisten koulutustasoa. HÄSA
Jussi Eerikäinen
Syntynyt 17.8.1959 Helsingissä.
Ylioppilas Helsingin Uudesta Yhteiskoulusta vuonna 1978.
Koneenrakennuksen insinööri vuonna 1982 ja tuotantotalouden diplomi-insinööri vuonna 2014.
Vienti-, markkinointi- ja johtotehtäviä useissa suomalaisissa yrityksissä vuosina 1982–2007.
Erittäin paljon erilaisia luottamustehtäviä elinkeinoelämän järjestöissä ja yrityksissä.
Lahden Messujen toimitusjohtaja vuosina 2007–2015.
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja 2015–.
