Markku Pura kertoo, että nykyään gluteenittomia tuotteita löytyy jo suhteellisen mukavasti, ja gluteenittomien tuotteiden tarjonta on lisääntynyt viime vuosina selvästi
Kanta-Häme Forssa

Kauppalistalle gluteenitonta leipää ja iso ripaus tarkkuutta – keliaakikon arkeen vaaditaan salapoliisityötä

Keliakiaviikko alkaa tänään. Nykyään gluteenittomia ruokavaihtoehtoja löytyy kyllä, mutta keliaakikolta vaaditaan yhä tarkkuutta kauppareissuilla ja ravintolakäynneillä.

Markku Puralla todettiin keliakia vuonna 2014 muiden tutkimusten yhteydessä.

– Lääkäri ehdotti, että pitäisi tutkia, onko minulla keliakia. Olin vähän vastahakoinen ja suoraan sanottuna jopa vähän peloissani, forssalainen Pura muistelee nyt.

Puran veriarvot olivat romahtaneet. Verestä ei kuitenkaan löytynyt vasta-aineita, jotka olisivat vahvistaneet keliakian. Oli tehtävä tähystys.

– Asia oli sen jälkeen selvä. Piti ruveta miettimään, mitäs tämä oikeastaan tarkoittaa elämään.

Arjessa moni asia täytyi miettiä uudestaan keliakiadiagnoosin jälkeen.

– Kävin ravitsemusterapeutinkin luona juttelemassa. Pienet jutut muuttuivat, ja moni asia tuli opittua kantapään kautta.

Keliakia vaikuttaa paitsi sairastuneeseen myös koko perheeseen, Pura muistuttaa.

– Muut taloudessa joutuvat mukautumaan. Minulla on onneksi helpompi tilanne, kun ei ole esimerkiksi enää kotona asuvia lapsia.

– Joka paikassa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei tapahdu kontaminaatiota. Esimerkiksi lautaselle on voinut jäädä muruja, joiden syöminen on keliaakikolle huono vaihtoehto.

Puralla on kotonaan esimerkiksi oma margariinirasia ja leikkuulauta, jottei kehoon päädy gluteiinia.

Tällä viikolla vietetään keliakiaviikkoa teemalla Löydä gluteeniton tuote. Pura kertoo, että nykyaikana gluteenittomien vaihtoehtojen löytäminen on jo melko helppoa.

Tosin välillä Puraa tuijotetaan kaupassa pitkään, kun hän seisoo samassa hyllyvälikössä jopa minuuttitolkulla. Onpa pari kertaa myymälävartijakin tullut vilkaisemaan, että mikäs mies täällä pyörii.

Osassa kaupoista gluteiinittomat tuotteet on koottu samaan hyllyyn, osassa ne on ripoteltu pitkin poikin kauppaa tavallisten tuotteiden sekaan, jolloin keliaakikon täytyy olla erityisen tarkkana.

– Välillä joutuu tekemään salapoliisin työtä ja lukemaan pakkausten tekstit hyvin tarkkaan, onko tuotteessa gluteiinia vai ei, Pura kertoo.

Forssalaisella Lea Mäkelällä todettiin keliakia kolmisen vuotta sitten. Hämeen keliakiayhdistyksen hallituksessa toimiva Mäkelä kertoo, että keliaakikoiden tilanne on viime vuosina parantunut selvästi.

Mäkelä kertoo kuulleensa ”keliakiakonkareilta” tarinoita parin vuosikymmenen takaa, kun suunnilleen ainoa leipävaihtoehto kaupassa oli ”kuivaa känttyä”.

– Edelleen joutuu tietysti tarkkaan lukemaan pakkausselosteet, sillä esimerkiksi monissa mausteissa ja karkeissa on käytetty vehnää tai ohraa, mutta hetken kun on tarkkana, tuotteet oppii tuntemaan. Lisäksi Keliakialiiton sivuilta saa paljon tietoa, Mäkelä sanoo. FL

Hämeen keliakiayhdistys ry järjestää ke 5.9. klo 18–20 Forssan Ystävän kammarissa (Hämeentie 5) Gluteenittoman illan.

Ainoa hoito on ruokavalio

Keliakia on elinikäinen sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion.

Suolinukka madaltuu tai häviää kokonaan, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Keliakian ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Ruokavaliohoidon tavoitteena on korjata ohutsuolen limakalvovaurio ja ehkäistä hoitamattomasta keliakiasta aiheutuvia lisäsairauksia, kuten osteoporoosia, hedelmättömyyttä ja pahanlaatuisia kasvaimia.

Valtaosaa keliaakikoista ei ole diagnosoitu. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin 40 000, mutta tutkimusten mukaan kieliakiaa esiintyy Suomessa kahdella prosentilla väestöstä eli yli 100 000 suomalaisella.

Lähde: Keliakialiitto

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930