Kanta-Häme

Kaupungin kasvojenkohotus hyödyntää vanhaa

Hämeenlinnan ilmettä aiotaan ehostaa reilulla puolella miljoonalla eurolla vuosina 2013–2015.

Kaupungin osuus ilmeremontista 157 200 euroa. Loppu on ELY:n toimintaympäristötukea.

Asiaa on valmistellut Kehittämiskeskus oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki paikallisten yhteistyökumppaneiden, kuten taideyhdistysten, kanssa.

Mukana on pitkäaikaisia prosesseja, kuten Iittalan ja Aulangon kehittäminen. Tarkoitus on myös viilata keskustan ulkoista ilmettä.

Kaupungin ehostaminen liittyy Sibeliuksen 150. juhlavuoteen. Ehostamisella aiotaan myös lisätä alueen vetovoimaa matkailun näkökulmasta.

– Kunnostamisesta hyötyvät Hämeenlinnan asukkaat, yrittäjät sekä turismi, sanoo Kehittämiskeskus oy Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki.

Parannellaan jo olemassa olevaa

Emme lähde miljoonabudjetilla rakentamaan uutta vaan hyödynnämme jo olemassa olevia vanhoja ja hienoja asioita, Käki kertoo.

Vesi on Kehittämiskeskuksen LUOTA-hankkeen yksi pääteema. Käen mukaan vesi on Hämeenlinnan etu sekä turismia että asumista ajatellen.

Hänen mukaansa vesi on alueen kulttuurihistoriassa läsnä niin vahvasti, että sen hyödyntämättä jättäminen olisi tuhlausta.

– Ranta-alueiden käyttö on jäänyt hieman puolitiehen. Alueella ei myöskään järjestetä kovin paljon vesiaktiviteetteja, vaikka puitteet löytyvät.

Vesi on vetonaula myös kaupunkiin suuntautuvaa muuttoliikettä ajatellen.

– Ei lähikaupungeilla, esimerkiksi Hyvinkäällä, ole omaa vesistöä, joka tarjoaisi näin paljon erilaisia mahdollisuuksia, Käki sanoo.

Sibeliuksen halutaan näkyvän kaupungissa

Vuonna 2015 tulee Sibeliuksen syntymästä kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden on tarkoitus näkyä kaupunkikuvassa koko vuoden ajan. Juhlavuosityöryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Konkreettisia suunnitelmia työryhmällä ei vielä ole. Käen mukaan juhlinta voisi näkyä paitsi teeman mukaisina tapahtumina, myös koristelussa, siisteydessä ja esimerkiksi kauppojen näyteikkunoissa.

Yksi asia on kuitenkin jo päätetty.

– Sibeliuksen pitää näkyä vahvasti, Käki sanoo.

Juhlavuoden tapahtumien arvioidaan houkuttelevan Hämeenlinnaan ulkomaalaisia turisteja.

Kansallistaiteilija tulee todennäköisesti jäämään kaupungin ilmeeseen juhlavuoden jälkeenkin nykyistä näkyvämmin.

Vanhasta Kantolasta suunniteltu festaripaikkaa

Ehostus kohdistuu Hämeenlinnan kaupungin ruutukaavakeskustan lisäksi keskustan lähialueisiin, kuten Aulankoon ja Kantolaan.

Aulangon kehittäminen on jo ollut käynnissä pidempään. Uutena kansallispuiston läheisyyteen on tulossa moderni siirtolapuutarha, jonka on tarkoitus tukea uudenlaista ja yhteisöllistä toimintaa alueella.

Kaupunkipuisto halutaan nostaa esille selkeämmin ja markkinoida turisteille näkyvämmin. Venäläisille turisteille kohdennettuja palvelutuotteita aiotaan kehittää.

Kantolan tehdasalueelle suunnitellaan tapahtumapuistoa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi isojen festareiden pitopaikkana.

Vanhan tehdasalueen kunnostaminen täytyy Käen mukaan aloittaa pilaantuneen maan puhdistamisesta, joten vielä ensi kesäksi festareita on alueelle turha odottaa.

– Kantola on mitä erinomaisin alue. Se on sopivan syrjässä, mutta silti lähellä keskustaa, Käki sanoo.

Aulangon, Kantolan ja keskustan lisäksi suunnitelmia on tehty Iittalan keskustan sekä Ahveniston Olympiapuiston kunnostamiseksi.(HäSa)