Kanta-Häme

Kaupungin komein rakennus - Hämeenlinnan lyseo hämmentävine kokoelmineen on hiljentynyt odottamaan remontin alkamista

Menneestä muistuttaa enää häkellyttävä luonnontieteellinen kokoelma sekä koulumuseon ja perinnekirjaston rippeet. Oppilaita tontilta löytyy enää purkamista odottavasta alatalosta.
Hämeenlinnan vanhan lyseon juhlasalia on pidetty aina yhtenä kaupungin kauneimmista huoneista. Sitä se on edelleen. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Lyseon koulumuseon nurkassa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg ja säveltäjä Jean Sibelius katsovat ympärilleen otsa kurtussa.

Kumpikaan Suomen kansan suuresti arvostamista taiteilijoista ei ole opiskellut Lyseon nykyisessä rakennuksessa, mutta kummankin muotokuva löytyy lyseosta koulun merkkimiesten joukosta. Nyt kuvat on siirretty remontilta suojaan.

Hämeenlinnan lyseossa on valmistauduttu jo puoli vuotta tulevaan remonttiin, joka uudistaa käytännössä koko rakennuksen. Edellisestä remontista on aikaa yli 30 vuotta, mutta nyt talovanhus on korjauksen tarpeessa.

Koulun juhlasalia sanotaan Hämeenlinnan kauneimmaksi huoneeksi, mutta sitä ei ole uskallettu käyttää enää pitkään aikaan katosta putoilevien laastien takia. Koulun entisen oppilaan, muotoilija Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat Domus-tuolitkin näyttävät olevan kunnostuksen tarpeessa.

– Parhaillaan on käynnissä koulun hankesuunnittelu ja sitten päätetään, mitä ja koska lyseon tontilla tehdään. Minun mielestäni järkevintä olisi säilyttää Janne-sali, mutta purkaa aivan 60-luvun alussa rakennetut lisärakennukset, Lyseon koulun rehtori Pasi Seila miettii.

Tällä hetkellä Lyseon mäellä käy koulua vielä reilut 200 oppilasta ja loput ovat väistössä Verkatehtaalla. Lyseon lukio löytyy koulutuskeskus Tavastiasta.

 

Opettajanhuone on jo tyhjennetty odottamaan remonttia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

 

Hämeenlinnan lyseo ei ole nyt ensimmäistä kertaa evakossa. Se perustettiin vuonna 1873 ja ehti aloittaa toimintansa Sibeliuksenkadulla ennen kuin se pääsi omaan kotiin vuonna 1888.

Sittemmin postina tunnetussa kivirakennuksessa kulutti pulpettia myös tuleva säveltäjämestari Jean Sibelius vuodesta 1876 vuoteen 1885. Lopulta tiloja oli vuokralla koulua varten peräti viisi.

Ihan näin venyvää aikataulua ei tällä kerralla ole tarjota, sillä koulunkäynti alkaa Linnankadulla 2020-luvun alussa.

– Olemme hyvin aikataulussa, opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä huomauttaa.

Hankesuunnittelupäällikkö Antti Kaukiainen sanoo, että lyseon korttelin hanke on vasta alkumetreillä. Lokakuussa alkoi hankesuunnittelu, joka jatkuu vielä ensi vuonna. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, hankkeen tarkempi kustannusarvio menee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi syksyllä 2019. Koko korttelin rakennustöihin on varattu 12.5 mijoonaa euroa.

– Tavoitteenamme on, että remontti päästään aloittamaan kesällä vuonna 2020, mutta koko korttelin valmistumista ei ole vielä aikataulutettu. Myös alatalon purkaminen ja uuden rakentaminen vie oman aikansa, Kaukiainen sanoo.

Lyseota on rakennettu yli sata vuotta, sillä tilaa oli riittävästi vain 30-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen koulussa on taisteltu ahtauden kanssa. 60-luvun alussa saatiin alatalon siipirakennuksista lisää luokkatiloja ja 80-luvun alussa koulun tontille nousi kauan kaivattu Janne-sali.

Mäkelä korostaa, että lyseo pitää saada aivan tyhjäksi remontin alta. Historiallisessa rakennuksessa se ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi koulun kolmen kokoelman historiallinen arvo on komea, vaikka rahallista arvoa onkin vaikea mitata.

– Ensi vuoden syksyllä remontin pitää ehtiä kaupunginhallitukseen, että saadaan hyväksyttyä remontin investointiohjelma. Remontti alkaa vuonna 2020. Onneksi tässä on puolitoista vuotta aikaa ennen kuin remontti alkaa, Mäkelä miettii.

 

Lyseon koulun rehtori Pasi Seila tuntee koulun kuin omat taskunsa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

 

Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen jäsenet muistavat, kun he tarttuivat koulun valtavan ulko-oven kahvaan ensimmäistä kertaa elämässään. Lyseolla on pitkät perinteet monessa suvussa. Paineita ei ainakaan helpota Sibeliuksen ja Paasikiven nimet koulun seinässä.

Yhdistys haluaa vaalia kunniakkaan opinahjonsa perinteitä. Se on kerännyt rahaa milloin koulun historian julkaisemiseen, milloin perinnekirjaston uusiin hyllyihin. Lyseon lippu on yhä tallella ja vanhoja oppilaskunnan lehtiä digitoidaan koko ajan.

– Silloin luokat hitsautuivat yhteen. Olimme koko kouluaikamme samassa luokassa samojen ihmisten kanssa. Hämeenlinnassa oli silloin neljä lukiota ja jokaisella oli oma identiteettinsä. Me tietenkin halusimme pönkittää oman koulumme identiteettiä, Matti Vihervuori sanoo.

– Silloin oli tosi tärkeää se, mihin klaaniin kuului. Lyseon perinteet olivat komeat ja sen maine oli arvokas, Jutta Äijälä naurahtaa.

Lyseo oli yli sata vuotta poikakoulu, mutta vuonna 1974 kouluun tulivat ensimmäiset tytöt. Jutta Äijälä sanoo olleensa yksi syntisistä.

– Opettajien oli hirveän vaikea suhtautua luokkaan, jossa oli 40 tyttöä, Jutta Äijälä naurahtaa.

Luokat olivat lyseossa pitkään todella suuria ja tilat ahtaita. Oppilaiden oli mentävä ulos välituntisin, jotta luokkatiloja päästiin tuulettamaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Viitamäki ja luokkakaveri Antero Karumaa muistelevat, että heidän luokassaan oli 60-luvulla vielä yli 40 oppilasta. Myöhemmin luokille tuli enimmäiskoko, jota ei saanut ylittää.

– Lyseo oli silloin kaupungin komein ja merkittävin rakennus. Se on täynnä tarinoita, joita kerrotaan edelleen. Etenkin vitsit ovat eläneet jo pitkään, kaverukset sanovat. HäSa

Lyseon komea ovi herättää kunnioitusta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

 

Lehti ja lyseo tekivät yhteistyötä

Lyseo perustettiin jo ennen kuin Hämeen Sanomien ensimmäinen numero vuonna 1879 ilmestyi.

Lyseon lehtorit tekivät vuorotellen juttuja Hämeen Sanomiin. Ei siis ihme, että lehdessä seurattiin tarkasti lyseon ongelmia, tilojen puutetta ja kohtalon vuosia.

Hämeen Sanomien ensimmäinen päätoimittaja oli Kaarlo Blomstedt 1879. Hän toimi lyseossa latinan ja kreikan lehtorina sekä rehtorina 1873–1888. Hämeen Sanomat perustettiin hänen aloitteestaan.

Jo lehden ensimmäisessä numerossa pohditaan oman rakennuksen tarvetta.