Kanta-Häme

Kaupungin länsikolkasta päivittäisasiat hoidetaan Toijalassa

Hämeenlinnan Ahlajärvellä asuva Aimo Numminen, kuten useimmat Lintumaan ja Ahlajärven kylien asukkaat, hoitaa päivittäiset asiansa Toijalassa tai Iittalassa. Nummisten talo ei ole aivan kaupungin läntisin, mutta Akaan rajalle on vain runsaat pari kilometriä ja Urjalan rajalle noin kilometri.
 
– Periaatteessa kantakaupunkiin ei ole asiaa kuin verotoimistoon tai sairaalaan. Itse olen toiminut aikanaan monta vuotta Kalvolan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen varajäsenenä ja sitä kautta tullut tutuksi Kalvolan metsätilallisia. Olen ollut tekemässä Lintumaan yksityistietä paikallistieksi 1963 ja jatkuen Lintumaan kylästä Äijänpään tiehaaraan vuonna 1983. Akaan seudun osuuspankin hallintaneuvostossa on tullut työskenneltyä 21 vuotta. Nykyään hoidan kolmen vesialueosakaskunnan puheenjohtaja tehtävissä, minkä takia joutuu käymään kokousedustajana myös Hämeenlinnan kaupungissa, Numminen kertoo.
 
Nummisen tila kuului aikanaan Lintumaahan, mutta se on erotettu kuuluvaksi Ahlajärveen. Matkaa Hämeenlinnan torille on aika tasan 50 kilometriä, Toijalaan ja Urjalaan parikymmentä kilometriä ja Iittalaan saman verran.
 
– Käymme suunnilleen joka toinen viikko Iittalassa asioilla, mutta Toijalassa miltei viikoittain. Auton käyn huollattamassa Urjalassa.
 
– Lintumaan tuntee moni toijalalainen, mutta ainakin Hämeenlinnan kantakaupunkilaisille tämä kulmakunta on vieras. Tänne ei juuri ajeta, ellei täällä satu olemaan kesämökkiä. Aika monet kyläläiset muuttavat ikääntyessään asumaan Toijalaan, jossa on saatavilla kaikki palvelut ja muutenkin Toijala on tutumpi asiointipaikka.
 
Kyläpussi  sentään kulkee
Lintumaalla oli kauppa, joka loppui jo 1970-luvun lopulla. Sen jälkeen kylällä kävi kauppa-auto, kunnes sekin loppui viime syksynä.
 
– Minulle kauppa-auto ei sinänsä ollut suuri menetys, koska teen ostokset yleensä esimerkiksi kokousreissuilla. Kauppa-auton mukana kulki kuitenkin nippu Kaupunkiuutisia. Hämeenlinnan asioita seuraan nyt netistä.
 
Palveluita Numminen pitää varsin hyvinä. Iittalan terveysasemalta saa apua tarvittaessa varsin joutuisasti.
 
– Lintumaalla ei ole lapsiperheitä, Ahlajärvellä on puolenkymmentä koululaista, jotka käyvät koulua Iittalassa runsaan parinkymmenen kilometrin päässä.
 
Joukkoliikenne on kerran viikossa kulkevan Kyläpussin varassa. Se ajaa puoli tuntia Iittalaan ja takaisin toisen puoli tuntia. Asioimisaikaa jää puolisentoista tuntia.
 
– Kyytiin pääsee ennalta ilmoittautumalla ja bussi hakee vaikka pihasta.
Vaikutusmahdollisuudet vähenivät
 
Kuntaliitos ei muuttanut Nummisten elämää näkyvällä tavalla. Numminen ei kuitenkaan aio enää asettua kunnallisvaaliehdokkaaksi, vaikka miestä on jo alustavasti ehdokkaaksi kyselty.
 
– Sanoin, ettei näiltä kulmilta saa ikinä niin paljon enää ääniä, että voisin päästä kaupunginluottamistoimiin. Kalvolan luottamustoimet olivat aivan eri asia. Nyt on hyvä, jos saisimme Kalvolasta kaupunginvaltuustoon edes kaksi edustajaa, jotka pitäisivät tämänkin kulmakunnan asioita esillä.
 
– Kuntaliitos ilman muuta kavensi syrjäkulmien vaikutusmahdollisuuksia.
 
Numminen on syntynyt ja elänyt tilalla. Viisi vuotta sitten Nummiset laittoivat lypsykarjan pois, koska emännän sydän ei enää olisi kestänyt raskasta karjanpitoa.
 
– Ei täällä puuhasta ole mitään puutetta. Taimikoissa riittää raivaamista ja metsästys ja kalastus pitävät mielen virkeinä. Tietysti myös luottamustoimien ansiosta pääsen liikkumaan aika laajalla säteellä koko Etelä-Hämeessä.
 
Alussa oli  vain kärryura
Nummisen vanhemmat ostivat tilan vuonna 1936. Tuolloin maiseman ainoa rakennus oli vanha lato.
 
– Tietkin olivat tosi huonot, aluksi Riisikkalan tie oli vain kärrypoluksi luettava ura Toijalaan. Sen jälkeen tie muuttui yksityistieksi ja myöhemmin 1963 paikallistieksi. Olin itsekin kunnostamassa tietä, kun se muuttui yksityistiestä valtion tieksi.
 
Nummisten naapureiksi ei ole tunkua.
 
– Kesäasukkaita on paljon, mutta vakituisia asukkaita ei ole tänne viime vuosina juuri muuttanut. Virta on käynyt pikemminkin toiseen suuntaan, miettii Numminen.