Kanta-Häme

Kaupunginmuseo muuttaa ja karistaa pölyt historiasta 

Aloitetaan alakerrasta. Museokauppa, mukavan näköinen sohva ja muutamia tuoleja. Taustalla seinän täydeltä kirjoja.

– Käsikirjasto, joka oli ennen museon toimistossa, on tuotu tänne kaikkien selattavaksi, kertoo kaupunginmuseon amanuenssi Antti Krapu.   

Kun Hämeen Sanomat saa Kravulta oman kierroksensa Museo Skogsterissa, on paljon vielä kesken. Uuden tilan ensimmäinen varsinainen näyttely Ooh, Hämeenlinna! avautuu ensi torstaina. Näyttely tulee alakertaan, johon ei ole pääsymaksua.

– Idea muutossa oli, että oltaisiin lähellä kaupunkilaisia ja meidän palvelut olisi helposti saavutettavissa. Sitä ei ole tarkoitus estää isolla pääsymaksulla, sanoo Krapu.

Alakerrassa on näyttelytilaa noin sadan neliön verran, mutta se avartuu audiovisuaalisin keinoin. Suuresta televisiosta voi katsoa 24-minuuttisen multivisioesityksen Hämeenlinnan historiasta. Voi istahtaa vanhaan rekeen ja seurata kuinka jo edesmenneet hämeenlinnalaiset haamuilevat Skogsterin talossa. 

Halutessaan voi pukeutua sadan vuoden takaisiin vaatteisiin ja kuvata itsensä Palanderin talossa. Kyllä: Palanderin.

– Se onnistuu panoraamakuvien projisiolla, selittää Krapu. 

Nettisovelluksen kautta kuvan voi jättää muiden nähtäväksi. Museoon saa myös tuoda oman historiallisen esineen tai  tarinan jaettavaksi. Mallia antaa Vexi Salmi. 

Perinteisempää museoantia edustaa parikymmentä tummaa ”kurkistuslaatikkoa”, joissa on aitoja historiallisia esineitä ja jotka kertovat historiallisista tapahtumista. Ensin katsojan silmiin osuu kuitenkin keltaisen lehdistön hengessä kirjoitettu otsikko tai skuuppi.

– Jos joku suuttuu, silloin koemme, että olemme Juhan kanssa onnistuneet, nauraa Krapu.

Juha Vitikainen on toinen Ooh, Hämeenlinna! -näyttelyn käsikirjoittajista. Hän ja Krapu ovat keksineet lehtiotsikot omasta päästään. 

– Joku voisi nähdä tässä mediakriittistä otetta, mutta perusideana on leikitellä kieli poskessa. Ihmisiä kiinnostavat julkkikset, rikokset ja seksi.   

Kävijöitä houkutellaan antamaan palautetta näyttelystä. He voivat äänestää parasta ja huonointa skuuppia. Tulokset vaikuttavat ilmaisnäyttelyn sisältöön. Tylsinä pidetyt esineet ja tarinat saavat tehdä tilaa uusille. 

–Kukaan ei voi sanoa, että ei mun tartte enää tulla, mä olen käynyt museossa kuusitoista vuotta sitten. Tämä museo ei ole samanlainen edes puolen vuoden päästä, vaan se elää jatkuvasti. 

Museo Skogsterin yläkerta on vielä remontin kourissa.  Syksyllä saadaan käyttöön viitisenkymmentä henkeä vetävä seminaaritila Anders, jossa museo itse aikoo järjestää luentotilaisuuksia joka toinen keskiviikko.

Varsinainen vaihtuvien näyttelyiden tila, joka on 280 neliöllä museon suurin yhtenäinen tila, avautuu yleisölle ensi vuoden helmikuussa. 

– Idästä tuulee -näyttelyssä tarkastellaan Suomen juhlavuotta venäläisvaikutuksen näkökulmasta, kiteyttää Krapu.

Ideana on järjestää yläkerrassa yksi iso näyttely vuodessa. Samaan tilaan kootaan myös uudistuva Säästöpankkimuseo. Pääsymaksun suuruudesta ei ole vielä tehty päätöstä.  

Kun historiallinen museo sijaitsi ojennuslaitoksella, kävi näyttelyissä vähimmillään viitisen tuhatta ja parhaimmillaan 15 000 ihmistä. 

– Nyt kun olemme keskustassa, en näe mitään estettä, etteikö 30 000 kävijän tavoite voisi ylittyä, sanoo Krapu.

Hetkinen. Vaikka Museo Skogster on kompakti, saattaa kävijän yllättää juotavan tai syötävän tarve. Missä lymyää museokahvila?  

– Vuokranantajamme Tawastia Group on kytköksissä läheisiin ravintoloihin. Heidän kanssaan suunnittelemme yhteisiä kuvioita, lupaa Krapu. HÄSA   

 

Päivän lehti

28.1.2020