Kanta-Häme Hämeenlinna

Kaupunki aikoo selvittää länsipuolen kirjastotilanteen – Nummikeskuksen asiakkaat haikailevat entisen Jukolan kirjaston perään

Päättäjät vakuuttavat, että kaupunkilaisten kokemuksilla on väliä.
Kirjastonhoitaja Seija Laakso työskentelee Nummen kirjastossa. Muutto Jukolan kirjastosta Nummikeskukseen pienensi kirjaston neliöitä noin 500:stä alle sataan. Kuva: Sara Aaltio

Somessa kävi joulun alla kova puhina, kun Hämeen Sanomat julkaisi mielipidekirjoituksen Toimiva kirjasto takaisin – miksi kirjasto piti siirtää pois Jukolasta? 22. joulukuuta julkaistun kirjoituksen olivat allekirjoittaneet kaksi Jukolan koulun vanhempainyhdistyksen jäsentä.

Mielipiteen ja some-kommenttien mukaan Nummikeskuksen kirjastotilat ovat liian pienet, epätarkoituksenmukaiset, meluisat ja liikuntarajoitteisille hankalat. Puolisen vuotta sitten tapahtuneessa muutossa kutistui myös kirjaston tarjoama nidemäärä.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) kommentoi mielipidekirjoitusta sosiaalisessa mediassa, että “voisi olla arvioinnin paikka” ja että “näkökulmia on monenlaisia”.

– En ole missään nimessä sanomassa, että palataan entiseen. Se olisi hassuinta, mitä voi tehdä, sanoo Rautio.

– Mutta on ihan viisasta tehdä rauhallinen analyysi, mitä on tapahtunut.

Raution mukaan koululta on tullut viestiä, että lasten ja nuorten tekemien lainausten määrät ovat nousseet rutkasti, mutta lainamäärien lisäksi on selvitettävä myös Nummen kirjaston kokonaiskävijämäärät ja kirjaston henkilökunnan kokemukset.

– Puhumme varmasti kokouksessa, miten arviointi pitäisi tehdä.

 

Rautio myöntää, että muutos on ollut suuri ja monelle ahdistava. Hän vertaa tilannetta Hätilään, missä kirjasto muutti taannoin omista tiloistaan koulun aulaan.

– Alkujärkytyksen jälkeen porukat olivat siihen tosi tyytyväisiä. Vaikka muutos oli iso, oli lopputulos positiivinen.

Raution mukaan enää ei ole paluuta aikaan, jolloin kaupungin eri palveluilla oli omat tilansa. Nykyisin erilaisia palveluita kootaan samojen kattojen alle.

– Pääkirjasto on tietysti oma lukunsa, ja sen remontti luo paineita muille kirjastoille. 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) reagoi somen kirjastokeskusteluun kommentilla “tuumataan yhdessä lautakunnan kanssa”.

– En tietenkään voi luvata, että (Jukolan kirjasto) palautetaan, mutta voin luvata, että aidosti tarkastettaisiin se, mitä voidaan tehdä, sanoo Myllykangas.

Myllykankaan mielestä osallisuudesta puhuvien poliitikkojen on syytä kuunnella kuntalaispalautetta.

– Tässä roolissa haluaisin ohjata toimintaakin siihen suuntaan. Onko toiminnallista mahdollisuutta tuoda vanhaa kirjastoa edes osittain takaisin kirjastokäyttöön, kun se näin paljon herättää ihmisissä tuntoja ja pohdintoja.

 

Sivistys– ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Kankaanmäki on seurannut kirjastokirjoittelua.

– Olen vahvasti sitä mieltä, ettei sitä voi painaa villaisella. Eivät puheet ole tuulesta temmattuja.

Kankaanmäki haluaa kuitenkin kuulla myös kirjaston työntekijöiden ja virkamiesten näkemyksiä.

– Ensin pitää selvittää, miten asia oikeasti on. Toki tarpeen vaatiessa lautakuntakin tarttuu asiaan, sanoo Kankaanmäki.

 

Jukolan kirjasto perustettiin vuonna 1991 ja se oli kävijämääriltään kaupungin suurin lähikirjasto. Kirjaston erityispiirteenä oli, että sen asiakkaissa oli paljon päiväkoti- ja koululaisryhmien lapsia.

Kun Jukolan kirjasto muutti Nummikeskukseen, vapautui Lintukodon kiinteistöstä tilaa Hämeen Setlementille, joka aloitti siellä joulukuussa Läntisen kumppanuustalon toiminnan. Muutto Nummen entisestä ostoskeskuksesta Eeronkujalle merkitsi samalla Läntinen lähiökeskus -nimen jäämistä historiaan.

Kirjastolla on kumppanuustalon tiloissa edelleen toimisto ja varastotilaa. Kirjastopalveluista on tarjolla mm. laaja e- ja paperilehtien valikoima sekä elokuvahetket. HäSa

Lisää aiheesta: Elokuussa avattu Nummikeskus on liian pieni sinne kaavailluille toimijoille – kirjaston henkilökunnalle aulana esitelty tila paljastuikin ruokasaliksi (Häsa 19.9.2018)