Kanta-Häme

Kaupunki haastaa asukkaita vaikuttamaan

Parikymmentä hämeenlinnalaista vietti lauantaita Raatihuoneessa tutustumalla uuteen asukkaiden vaikuttamismalliin. Viidensien Kyläkäräjien iltapäivän aiheen käyttöönotosta ei ole vielä tehty päätöstä. Kaupungin edustajat halusivat kuulla kaupunkilaisten mielipiteitä ennen kuin asia lyödään lukkoon. Tämä on oleellinen osa myös itse mallia.

– Tämä voi onnistua tai epäonnistua, mutta ainakin tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus, sanoi palvelutuotantojohtaja Tarja Majuri.

Toisin kuin nykyisissä aluetoimikunnissa, vaikuttajaraatien toimintaan voi osallistua kuka tahansa. Raadit noudattelevat lautakuntajakoa eli niitä olisi yhteensä viisi.

Raateihin ilmoittautuminen käynnistetään syksyllä. Majurin mukaan ei ole pelkoa, että niiden jäsenmäärät paisuvat liian suuriksi. Mallin rakentamisessa on otettu esimerkkiä ja kuunneltu kokemuksia mm. Vaasasta, Jyväskylästä ja Tanskasta.

Vaikuttamisraatien rinnalla toimii kansalaisvaikuttamistiimi, jonka näkökulma on poikkihallinnollinen. Sen jäseninä ovat raatien puheenjohtajat ja kaupungin kehityspalvelujen edustajat.

– Raati ja tiimi kokoontuvat joko sähköisesti tai kasvokkain. Pääasia on, että viesti kylätasolta saadaan oikeasti perille lautakuntiin, valtuustolle ja hallitukselle, sanoi Majuri.

Käräjöinti jatkuu

Yleisöä oudoksutti raatien jako lautakuntien mukaan. Lammilaisia kiinnostaa todennäköisemmin enemmän omien kulmien lapsi- ja vanhuspalvelut kuin koko kaupungin maankäyttöasiat. Majurin mukaan alueellista asukasvaikuttamista harkittiin, mutta hänen mielestään Hämeenlinna kannattaisi mieltää jo yhdeksi kaupungiksi, ei kuntaliitokseksi.

– Alueellisia tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa tarpeen vaatiessa. Ei kaiken tarvitse olla pysyvää, sanoi Majuri, jonka mielestä aluetoimikuntien suurin ongelma on ollut byrokraattisuus ja kankeus.

Ennakkofoorumeilla, joita järjestettäisiin kerran kaksi vuodessa, kohtaisivat kansalaiset, viranhaltijat ja päättäjät. Majuri visioi Kyläkäräjien tilalle Kaupunkikäräjiä, joilla sekä ideoitaisiin että arvioitaisiin.

– Ja päättäjät pitää velvoittaa osallistumaan tilaisuuksiin, sanoi kaupunginhallituksen jäsen Sari Rautio (kok.).

Yleisö arveli raatien tarvitsevan rahoitusta, vaikka toiminta perustuukin vapaaehtoisuuteen.

– Tarkoitus on, että jonkinlainen toimintaraha raadeille annettaisiin, lupasi Majuri.

Kun tilaisuuden puheenjohtajana kysyi paikalla olleiden kiinnostusta osallistua vaikuttamisraatiin, nousi viitisentoista kättä epäröimättä pystyyn.

Aluetoimikunnat toimivat tämän vuoden loppuun asti.

– Uusi raatimalli tarvitsee meitä kaikkia, eikä poista muita vaikuttamismahdollisuuksia, korosti maaseutusuunnittelija Marja Leena Souru. (HäSa)