Kanta-Häme

Kaupunki hakkaa, mutta harkiten – taloutta ei voi paikata metsänmyynnillä jatkuvasti

Kaupungin metsää on tänä vuonna kaadettu muun muassa Vanajanlinnan läheisyydessä. Siellä umpeenkasvanutta kuusikkoa avattiin harventamalla. Kuva Ville-Veikko Kaakinen

Hoitotarve, tuloutustavoite ja asukkaiden näkemykset. Näitä kolmea asiaa kaupunkirakenteen luontopalveluissa puntaroidaan, kun kaupungin metsien käyttöä ja hoitoa suunnitellaan.

– Ensisijainen tavoite on pitää metsät hyvässä kunnossa. Tällöin ne palvelevat parhaiten sekä metsätalouskäyttöä että virkistyskäyttöä, sanoo vs. luonnonhoitopäällikkö Mika Rantonen.

Kaupungin omistamat metsät kuuluvat PEFC:n piiriin eli kaupunki on sitoutunut hoitamaan niitä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupunki omistaa metsää myös Padasjoella, ja tälle alueelle on juuri haettu FSC-sertifikaatti.

– Se on luontojärjestöjen suosima sertifikaatti, joka painottaa entistä enemmän ympäristöön ja suojeluun liittyviä asioita, Rantonen kertoo.

Valtuusto huolehtui hiilinieluista

Kaupungin metsistä ja muun muassa hiilinieluista virisi keskustelu kaupungin budjettivaltuustossakin, kun siellä lyötiin lukkoon ensi vuoden metsänhakkuiden tuottotavoite.

Se on monena vuonna ollut noin 600 000 euroa, mutta ensi vuonna metsänmyynnistä pitäisi kertyä 700 000 euroa.

Viime vuonna kaupunki paikkasi talouttaan metsänmyynnillä, sillä silloin hakkuilla koottiin 1,5 miljoonaa euroa. Se oli kuitenkin poikkeus.

– Se onnistui kyllä, mutta jatkuvasti ei voi tulouttaa yhtä paljon. Ensi vuoden jälkeen palataan toivottavasti noin 600 000 euron tasoon. Silloin metsänhoito olisi taas kestävällä pohjalla, sanovat Rantonen sekä kaupungin metsätalousinsinööri Ville-Veikko Heinilä.

Käytännössä hakkuumäärä on huippuvuotta 2017 lukuunottamatta ollut noin 20 000 mottia vuodessa, kun metsien kasvu on noin 38 000 mottia vuodessa.

Suurin osa harvennushakkuita

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu myös koko valtakunnan tasolla hakkuiden sopivasta määrästä, sillä metsät toimivat hiilinieluina eli sitovat tehokkaasti hiilidioksidia.

– Tässäkin täytyy muistaa se, että hyväkasvuinen metsä sitoo hiilidioksidia tehokkaammin kuin hoitamaton, Rantonen sanoo.

Kaupungin hakkuista ylivoimaisesti suurin osa on harvennushakkuuta, mutta joissain kohteissa myös avohakkuut ovat välttämättömiä.

– Esimerkiksi maannouseman vaivaamat kuusikot avohakataan ja uudistetaan useimmiten rauduskoivulle, jotta sienitaudin leviäminen seuraavaan puusukupolveen saadaan estettyä, Heinilä kertoo.

Työohjelmaa laaditaan parhaillaan

Ensi vuoden työohjelmaa laaditaan parhaillaan. Padasjoella on tarkoitus tehdä iso hakkuu, ja muuten pieniä hakkuukohteita on ympäri kaupunkia.

Taajamien lähimetsissä metsiä pyritään hoitamaan avohakkuuta välttäen jatkuvan kasvatuksen menetelmin.

– Tämä tarkoittaa sitä, että metsiin tehdään pienaukko- ja poimintahakkuita noin 15-20 vuoden välein, Ville-Veikko Heinilä kertoo.

Kaupunkilaisilta tulee palautetta hakkuista lähinnä silloin, jos niiden jälkiä ei ole siivottu.

– Risut ärsyttävät, vaikka silloinkin pyritään aina siihen, että polut ja esimerkiksi ratsastusreitit ovat kulkukelpoisia, Mika Rantonen kertoo.

Parhaillaan luonnonhoitotoimistossa laaditaan Ahveniston ja Hattelmalanharjun uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Työ jatkuu ensi vuoden puolelle. HÄSA

 

Kaupungin metsät

Hämeenlinnan kaupunki omistaa noin 6 000 hehtaaria metsää, josta 1 500 hehtaaria muissa kunnissa eli pääosin Padasjoella.

Metsistä noin 800 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta, uusimpana noin 100 hehtaarin suuruinen Sibeliuksen metsä Aulangolla.

Metsiin tehdään pääasiassa harvennushakkuita, hakattava määrä on noin 20 000 mottia vuodessa.

Hoitotöitä eli esimerkiksi taimikoiden harvennusta tehdään noin 200 hehtaarin alueella vuosittain.

Hämeenlinnan kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 kaupunki sai 2 500 hehtaaria lisää metsää.

Koko Kanta-Hämeessä on noin 343 000 hehtaaria metsätalousmaata.