Kanta-Häme

Kaupunki haluaa purkaa päihdeongelmaisten asunnot Myllymäestä – Uusi kohde on jo mielessä

Kaupunki hakee rakennuksille purkamislupaa. Asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu.
Korvaavan asunnon löytämistä vaikeuttaa se, etteivät Toivontien asukkaat taivu päihteettömyyden vaatimukseen, jota Samaria Group tai esimerkiksi A-klinikka edellyttävät. Kaupunki on kuitenkin luvannut, että asunto löytyy jokaiselle.

Kaupunki on etsinyt pitkään tonttia, jolle se voisi rakentaa asuntoja tuettua asumismuotoa tarvitseville. Nyt sellainen on tähtäimessä Pikku-Parolasta.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Linbergin mukaan tontti on katsottu ja kaavoitusprosessi meneillään.

– Kohde ollut pitkään suunnittelupöydällä ja nyt kaikki elementit ovat kasassa. Meillä on mahdollinen tontti, rakentaja, kaavoittaja ja projektiryhmä. Tästä se voisi syntyä.

Se miten monta asuntoa rakennukseen tulee, on vielä auki.

– Pidämme palavereja Aran kanssa, joka asettaa tiettyjä ehtoja asuntojen koolle.

Vuokrasopimukset on  irtisanottu

Kaupunki hakee parhaillaan purkamislupaa Toivontie 1–3 päihdeongelmaisten tukiasunnoille.

Vuokrasopimus päättyy helmikuun loppuun. Kaikkiaan 23 asunnosta noin puolessa on vielä asukkaita.

Kaupungin kiinteistöjohtaja Raili Salmisen mukaan suurimpana huolena on rakennusten paloturvallisuusriski.

”Palo-osastointi tulisi niin kalliiksi, ettei se ole meidän näkökulmasta perusteltua.”

Rakennuksissa sattuneiden tulipalojen, ”raskaan asumisen” jälkien ja paloriskin takia kaupunki näkee purkamisesta taloudellisesti järkevimpänä vaihtoehtona.

– Palo-osastointi tulisi niin kalliiksi, ettei se ole meidän näkökulmasta perusteltua. Sinne jäisi vain hirsirunko, kaikki muu menisi uusiksi.

Asunnot eivät kaupungin tilapalvelujen peruskonseptiin Salmisen mukaan edes kuulu, vaan ovat siellä vanhana jäänteenä.

Ei juridisesti suojeltuja, mutta paikallisesti arvokkaiksi luetteloitu

Rakennukset sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella, mutta niitä ole suojeltu lainvoimaisella asemakaavalla.

Kohde on kuitenkin luetteloitu paikallisesti arvokkaiden kohteiden joukkoon, minkä takia purkamislupaa haettaessa on tehtävä rakennushistoriaselvitys.

”Kaikkiahan on korjattavissa, kuten Museovirasto usein sanoo. Tottahan se on, mutta onko siinä taloudellisesti järkeä.”

Selvityksen jälkeen kaupunki teettää tarkemman selvityksen rakennuksen kunnosta ja korjauskustannuksista purkamisluvan tueksi.

– Kaikkiahan on korjattavissa, kuten Museovirasto usein sanoo. Tottahan se on, mutta onko siinä taloudellisesti järkeä, Salminen toteaa.

Jos rakennukset eivät purkamislupaa saa, ei kaupunki Salmisen mukaan korjauskustannuksia maksa, ellei jokin kaupunkikonserniin kuuluva taho innostu kohteesta.

Ainakaan Hämeenlinnan asuntojen kanssa käydyt neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Kaupunki voi myös yrittää myydä tonttia purettavine rakennuksineen.

Helmikuun jälkeen rakennukset laitetaan kylmilleen. Tyhjilleen jääneet rakennukset houkuttelevat ilkivaltaan, mutta jos purkamislupa myönnetään, arvioi Salminen purkamisen ajoittuvan aikaisintaan vuoteen 2021.

– Ensi vuodelle on ainakin toistaiseksi varattuna purkamisrahaa, mutta kaupungilla on myös paljon purkamista odottavia kohteita.

Hämeen Sanomat ei tavoittanut hankkeen projektipäällikköä, joka olisi osannut kertoa Pikku-Parolan tontin tarkan sijainnin.

Lue lisää aiheesta: Päihdeongelmaiset elävät Toivontiellä ”kuin Ellun kanat”