Kantakaupungin ja pitäjien vastakkainasettelu ei ole unohtunut mihinkään kymmenessä vuodessa.
Näin voi päätellä vastauksista, joita Hämeen Sanomien lukijat antoivat kyselyyn Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksen vaikutuksista. Vastauksia kertyi parikymmentä, ja suurimmassa osassa näkyi jollain lailla asetelma kantakaupunki vastaan pitäjät.
Iittalalainen Jukka Markoff on yksi vastanneista. Hän on asunut lähes koko ikänsä Iittalassa, vaikka käväisi välillä myös Hätilässä.
Hän on nyt noin vuoden työskennellyt Kanta-Hämeen keskussairaalassa apuvälinekeskuksessa. Sitä ennen hän työskenteli pitkään Hattulassa panssarivaunujen parissa.
Markoff on Iittalan Pallon pitkäaikainen puheenjohtaja ja tarkastelee myös 10 vuoden takaista kuntaliitosta pitkälti siitä vinkkelistä.
– Kalvolassa oli nuoriso- ja liikuntasihteeri ja oma kulttuurisihteerikin, ja he junailivat monenlaista tekemistä ja tapahtumia paikallisille. Nyt lähes kaikki on yhdistysten varassa, myös rahoitus. Samoin esimerkiksi nuorten kenttä- ja hallivuorot ovat tulleet maksullisiksi.
Päätöksenteko on pitäjien vinkkelistä siirtynyt kauemmas.
– Ennen tiesi kunnanvirastolta aina jonkun, johon saattoi ottaa yhteyttä tarvittaessa, mutta nyt ei ihmisiä tunne eikä löydä kaupungin byrokratiassa, Jukka Markoff sanoo.
Kuntaliitoksesta on kuitenkin seurannut myös hyviä asioita. Markoffin mukaan esimerkiksi Iittalaan rakennetut uusi päiväkoti ja hyvinvointikeskus ovat plussan puolella vaakakupissa, samoin Iittalan matkailun kehittämishankkeet.
– Ja onhan Iittalan ilme virkistynyt ja kohentunut, se on hieno asia, hän sanoo.
Hänen mukaansa vanha sanonta pätee silti edelleen.
– Täällä on aina sanottu, että Iittalasta Hämeenlinnaan on lyhempi matka kuin Hämeenlinnasta Iittalaan.
Lue myös: 10-vuotias Hämeenlinna saa valmistelussa mukana olleilta tyydyttävän arvosanan
Nimimerkki Syväkurkku pohtii vastauksessaan kuntaliitosta kantakaupungin kannalta, ja on sitä mieltä, että päätös oli virhe.
– Liitoskunnat veivät kuntaliitoksen porkkanarahat, etupäässä Lammi.
– Nyt kaupungin väkiluku pienenee, mikä johtuu valtaosin siitä, että liitoskuntien ikääntyneet vähenevät, nuoret muuttavat pois eikä uusia muuttajia alueelle tule. Kantakaupunki vetää, tosin niukasti sekin.
Syväkurkku huomauttaa myös, ettei kantakaupunkikaan saa puhtaita papereita. Esimerkiksi pysäköintistrategia on raskas kiviriippa ja hän ennustaa, että Asemanrannan pysäköintimalli karkottaa tuhansia pendelöiviä asukkaita.
Nuorten ääntä edustaa Facebookin kautta vastannut Miko Murtonen, joka on Nummen yhtenäiskoulun luokkien 7-9 oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Hän moittii koulujen huonoa kunnossapitoa, jonka takia sisäilmaongelmat ovat tehneet monista rakennuksista käyttökelvottomia.
– Nyt yritetään remontoida ja vääntää uusia. Tuloksena on Nummikeskuksen kaltaisia rakennuksia, joihin tungetaan kirjasto minimaalisiin tiloihin ja koulu liian pieniin tiloihin, joissa seinät on korvattu verhoilla ja äänieristyksen taso on onneton.
Hän kirjoittaakin, että etenkin peruskoulujen tilanne huolestuttaa häntä Hämeenlinnassa. HÄSA
10-vuotiaasta Hämeenlinnasta sanottua
“Lammin mukaansaanti oli varsinainen farssi. Kunnantalon katolla tuliviirikin pyöri kokousten jälkeen kuin kompassineula pohjoisnavalla.”
Jukka Orsmaa
“10 vuotta hämeenlinnalaisena. Byrokratia lisääntyi. Joitakin kaupungin palveluita/toimia on oikein piilotettu kaupunkilaisilta. Toki hyvääkin palvelua saa, mutta se täytyy löytää.”
Aarni Aalto, Kalvola
“Olisin toivonut ja toivon edelleen, että naapurikunnat Hattula ja Janakkala liittyisivät Hämeenlinnaan, niin saataisiin hyvä ja tarpeeksi suuri “veturi” Hämeenlinnasta.”
Olavi Virtamo, Hämeenlinna
“Mielipiteeni 10 vuoden takaisesta kuntaliitoksesta on kielteinen: Hauholla on erittäin vaatimattomat kulkuyhteydet sieltä ja sinne. Tässä on vain pintaraapaisu asiasta, jossa kunta ei pidä asukkaistaan huolta!”
Sirkku Pitkänen, Eteläinen
“Kunta olisi saanut tarjota asukkaille edes yhden kokoontumispaikan – Hauhotalon. Se sinnittelee nyt yksityisin ponnistuksin, mistään uimahalleista puhumattakaan. Resurssien jako Hämeenlinnan alueella ei todellakaan jakaudu tasapuolisesti eikä oikeudenmukaisesti.”
Pilvikki Innamaa, Miehoila
