Kanta-Häme

Kaupunki laajenee länteen

Läntisen Hämeenlinnan alueelle voisi lähivuosikymmeninä syntyä koti jopa 7 600 uudelle asukkaalle..

Sampo-Alajärven osayleiskaavaluonnoksessa hahmotellaan runsaasti uutta pientalovaltaista asutusta Hämeen Härkätien, Alajärven ja valtatien 10 rajaamalle laajalle alueelle.

– Nykyisellä väestönkasvuvauhdilla kestää kyllä useita vuosikymmeniä ennen kuin päästään maaliin, toppuuttelee arkkitehti Johanna Närhi Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköstä.

Joka tapauksessa osayleiskaavalla pyritään nyt ratkaisemaan läntisen kantakaupungin asumisen laajenemisalueet.

Kaava-alue rajautuu luoteessa Hattulan rajaan, pohjoisessa 130-tiehen ja idässä Marssitiehen sekä Aleksis Kiven katuun. Etelässä aluetta rajaa valtatie 10 ja lounaassa Alajärvi.

Asumiselle on varattu yhteensä noin tuhat hehtaaria, joista uutta aluetta on vähän vajaa puolet.

Louhoksentieltä …alkuun

Useita vuosia pysähdyksissä ollutta Sampo-Alaj��rven osayleiskaavaluonnosta alettiin päivittää tänä vuonna. Tavoitteena on, että osayleiskaava saataisiin hyväksyttyä ensi kesään mennessä.

Sen jälkeen olisi mahdollista aloittaa varsinainen asemakaavoitus alue kerrallaan. Ensimmäisenä on kiikarissa Tertin alue Vuorentaan suunnassa.

Tertiksi kutsutaan Hirsimäen pohjoispuolisia alueita aina Hämeen Härkätiehen saakka.

– Alue on pääosin metsää. Kaavoitus aloitettaisiin kaupungin omistamilta mailta läheltä Louhoksentietä, Närhi sanoo.

Läntisen Hämeenlinnan asuntoalueiksi suunniteltuja maita on paljon yksityisessä omistuksessa, joten senkään takia alueen muuttaminen rakennustyömaaksi ei käy kovin nopeasti.

– Esimerkiksi Pollentien eteläpuoli Luolajassa olisi palvelujen kannalta edullisessa paikassa, mutta pellot ovat vielä yksityisen omistuksessa ja aktiivisessa viljelyksessä, Närhi sanoo.

Härkätien maisema …halutaan säilyttää

Osayleiskaavaluonnoksesta annettiin määräaikaan mennessä runsaasti palautetta ja lausuntoja, mutta Johanna Närhen mukaan kovin suuria muutoksia ei ole niiden perusteella tulossa.

– Päälinjoiltaan kaavaluonnos ei muutu, mutta paljon tehdään pieniä tarkastuksia ja monet ratkaisut vaativat lisää perusteluja, hän sanoo.

Ely-keskusta ja Museovirastoa huolestutti eniten Hämeen Härkätien historiallisen maiseman säilyminen.

Viranomaisten mielestä asutusta ei esimerkiksi pitäisi Vuorentakana Hämeen Härkätien tuntumassa ollenkaan levittää Hattulan suuntaan (Tiirinkoskea ja Majalahtea kohti), vaan rakentaminen tulisi keskittää jo olemassa olevan asutuksen yhteyteen.

Monet ovat huolissaan myös lisääntyvästä liikenteestä Ahvenistontiellä, Rengontiellä ja Härkätiellä.

– Ahvenistonharjusta ei pääse muualta läpi, kaupunkiin on vain vähän yhteyksiä, Johanna Närhi myöntää.

Osayleiskaavaluonnokseen on piirretty varauksia uusille tieyhteyksille muun muassa Hirsimäenkadun päästä Loimalahdentielle ja siitä edelleen valtatielle 10.

Näin yritetään keventää ruuhkia Ahvenistontiellä sekä Marssitien ja Aleksis Kiven kadun kulmassa, joka on jo nyt tukkoinen risteys Nummella. (HäSa)

Sampo-Alajärven osayleiskaavaan voi tutustua Hämeenlinnan kaupungin internet-sivuilla www.hameenlinna.fi/kaavat.