Kanta-Häme

Kaupunki vahtii Luotsin tehokkuutta

Hämeenlinnan kaupunki miettii Luotsi-säätiön asemaa hankintayksikkönä suhteessa kaupunkikonserniin.

Kaupunki purki Luotsin kanssa tehdyn toistaiseksi voimassa olleen puitesopimuksen vuonna 2014.

Purkaminen perustui kaupungin teettämään selvitykseen, josta selvisi, että Luotsi-säätiön toimintakenttä oli liian laaja, ja toiminnan kehittämiskohteita lukuisia.

Perusteluina oli, että Luotsin toimintaan kaivataan enemmän tehokkuutta ja tavoitteita sekä nykyaikaisempia työmenetelmiä ja ohjausta avoimille työmarkkinoille.

Kaupunki ja säätiö palasivat yhteisen pöydän ääreen 2015. Luotsin kehittämistyötä hidasti päätoimisen toiminnanjohtajan puuttuminen.

Tammikuussa 2016 syntyi toinen perättäinen määräaikainen puitesopimus, joka on voimassa vuoden loppuun saakka.

Mietinnässä ovat, kuinka kaupungin ja Luotsin välinen yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina on, jatkaako työvalmennussäätiö itsenäisenä säätiönä vai palautetaanko se osaksi kaupunkikonsernia.

Luotsin toimintaa on nykyaikaistettava, tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä sanoo.

– Luotsi ehti toimia samalla konseptilla 2000-luvun alusta saakka. Vuonna 2014 tulimme siihen tulokseen, että Luotsin on aika uudistua työllisyyden parantamisen näkökulmasta.

Luotsin toimitusjohtajaksi viime keväänä valitun Aki Heiskasen mukaan Luotsi-säätiöllä on nyt näytön paikka.

Heiskanen ei koe määräaikaista puitesopimusta epäluottamuslauseena Luotsia kohtaan, vaan uutena mahdollisuutena.

– Kaupunki haluaa selvittää Luotsin toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Nyt toimintaa on lähdetty kehittämään.

Kaupunki on tilannut vuodeksi 2016 Luotsilta palveluita liki 1,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki tukee palkkatukityöllistämistä 400 000 eurolla.

Luotsissa on pantu hihat heilumaan.

Luotsi käynnisti maaliskuussa ”seinättömiä pajoja” pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistyville sekä työkokeiluun, työharjoitteluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville.

– Tarkoituksena on, ettei olla enää kiinni omissa toimitiloissa, vaan jalkaudutaan seinien sisältä ihmisten luokse.

Esimerkiksi sote-pajan väki järjestää virkistystoimintaa ikäihmisille tai avustaa vammaispalveluissa vaikka pihaharavoinnissa. Korjausrakentamisen ryhmä puolestaan tekee pajalla nikkaroinnin sijaan erilaisia pintaremontteja tai kiinteistöhuollon pieniä tehtäviä.

Puitesopimuksen mukaan kaupunki seuraa Luotsin toiminnan toteutumista vähintään kolme kertaa vuodessa neuvotteluissa, joissa tarvittaessa etsitään ratkaisuja yhdessä.

Kaupungilla on myös oikeus tehdä tarkastuskäyntejä ja haastatella Luotsin asiakkaita arvioidakseen palveluiden tuotantotapoja, tehokkuutta ja lainmukaisuutta.

Ylikerälän mukaan seurannassa ja puitesopimuksessa ei ole mitään dramatiikkaa.

– Kyseessä on tavanomainen tilaaja-tuottaja-sopimus. Tarkastelemme, lisääkö Luotsin toiminta työkykyisyyttä. Palveluita on hiottava niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

Viime vuonna Luotsilla oli 525 asiakasta, jotka tekivät liki 43 000 asiakaspäivää.

– Ei meidän tarvitse miettiä, jatkuuko yhteistyö Luotsin kanssa vai ei. Säätiö on edelleen iso ja vahva työllisyystoimija, jolla on kaupungin kanssa yhteinen näkymä, Ylikerälä sanoo.

Tuloksia hän ei arvele kuitenkaan syntyvän vielä tänä vuonna.

– Luotsissa on menossa valtavia muutoksia. Isoilla laivoilla on tapana kääntyä hitaasti ja pitkäaikaistyöttömien palveluissa on vielä monta kiveä käännettävänä. HÄSA

Päivän lehti

28.1.2020