Kanta-Häme

Kaupunki voisi kasvaa ylöspäin

Hämeenlinnan ruutukaavakeskustan taloihin voisi vielä rakentaa asuntoja arviolta 250–500 asukkaalle.

Keskustan sisäpihoilla ei tosin enää ole kovin paljon tilaa täydennysrakentamiselle, mutta ullakkorakentaminen sekä rakennusten korottaminen kokonaisella kerroksella voisivat olla mahdollisia useassakin kohteessa.

Myös esimerkiksi joihinkin keskustan kerrostalojen mataliin siipiin voisi tehdä lisäkerroksia.

– En ole vielä ehtinyt laskea uusien kerrosalaneliöiden kokonaismääriä, mutta aika maltillisista luvuista on silti kyse, sanoo selvitystyötä tekevä arkkitehti Johanna Närhi Hämeenlinnan maankäytön suunnitteluyksiköstä.

Kaupunkikuvallinen selvitys liittyy Hämeenlinnan keskustavisoon, joka on yksi varsinaista yleiskaavaa varten tehtävistä taustaselvityksistä.

Närhi korostaa, että nyt ollaan kaikin tavoin vielä luonnosasteella.

–  Kaiken kaikkiaan täydennysrakentaminen vaatii tapauskohtaista suunnittelua. Nyt hahmotellaan periaatteet, joilla voitaisiin vähentää täydennysrakentamiseen liittyviä esteitä, hän sanoo.

Taloyhtiöt odottavalla kannalla

Kunnallistekniikan kannalta olisi periaatteessa edullista suosia täydennysrakentamista ja hillitä kaupungin laajentumista.

Helsingissä katto- ja ullakkorakentaminen on jo melko yleistä, mutta muissa kaupungeissa täydennysrakentaminen on Närhen mukaan noussut trendiksi vasta aivan viime vuosina.

Hämeenlinnassa on tähän mennessä toteutettu muutamia kohteita, ja ne on yleensä pitänyt tehdä poikkeamisluvilla.

Arkkitehtitoimisto RCo oy suunnitteli joitakin vuosia sitten kattohuoneistot Sibeliuksenkatu 9:ään niin sanottuun Nikun taloon. Ne toteutettiin kaavamuutoksella.

– Ely-keskus on viime aikoina toppuutellut poikkeamislupia ja vaatinut laajempaa tarkastelua, sanoo toimitusjohtaja, rakennusarkkitehti Juha Laine. Niinpä rakennusprojektit ovat helposti viivästyneet jopa vuosia.

Nyt taloyhtiöissä selkeästi odotellaan, mitä linjauksia Hämeenlinnan kaupunki tekee, tietää Laine.

Pysäköintipaikat pullonkaulana

Kiinteistöliiton Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi valittaa, että täydennysrakentamisen tilanne on jäissä. Nyt pitäisi saada keskustan osayleiskaava valmiiksi sekä selvittää, mitä rakennusoikeus maksaa taloyhtiölle ja minkälaisia autopaikkavelvoitteita kiinteistöille lankeaa.

Etenkin piharakentaminen voikin tyssätä nimenomaan autopaikkoihin. Tilaa ei yksinkertaisesti ole.

Johanna Närhen mukaan pihoille voitaisiin rakentaa lisää, jos autopaikkoja siirretään sisäpihoilta pysäköintilaitoksiin. Se taas maksaa.

– Lisärakentamisen määrän pitää olla tarpeeksi suuri, jotta se kattaisi rakennusoikeuden kasvattamisen sekä autopaikkojen aiheuttamat kulut kiinteistölle, hän sanoo.

Tunnekuohuja luvassa

Hämeenlinnan keskustavision ohjausryhmä tutustuu täydennysrakentamisen luonnokseen tällä viikolla.

Julkinen kuulemisvaihe on mahdollisesti kesäkuussa. Silloin kaupunkilaiset pääsevät katsomaan, olisiko omaan taloyhtiöön visioitu lisärakentamisen mahdollisuutta vai onko arkkitehti Närhi arvioinut talon tai koko kadunpätkän kaupunkikuvallisesti niin merkittäväksi, ettei esimerkiksi katon korottaminen tule kyseeseen.

Johanna Närhi aavistaa, että lisärakentaminen herättää paljon tunteita eikä sen toteutus ole yksinkertaista.

– On huolehdittava, että täydennysrakentamisella parannetaan nykyisten asukkaiden elinympäristöä eikä ainakaan heikennetä sitä, Johanna Närhi korostaa. (HäSa)