Kanta-Häme

Kaupunkien imua on turha vastustella

 

Suomalaisten työt, palvelut ja asunnot keskittyvät noin 30 kaupunkikeskukseen. Maassa on viisi suurta kaupunkia: pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä sekä lisäksi pienempiä kaupunkikeskuksia.

– 5,5 miljoonan asukkaan kansa ei pysty pitämään koko Suomea asuttuna. Tosiasia on se, että olemme nyt kaupungistumisen äärellä, Suomessa pitkään valtakunnallista asuntopolitiikkaa arvioineen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoo.

Pauna kehottaa puolueita tarttumaan nyt tosissaan laajapohjaiseen asuntopolitiikkaan, jonka ytimenä on kaupungistuminen. Hän ei käyttäisi yhtään veroeuroa luonnollisesti tapahtuvan kaupungistumisen estämiseksi, vaan pyrkisi saamaan hyödyn kehityksestä.

Asiantuntijat tunnistavat tilanteen. Ruotsissa näin on jo tapahtunut: ruotsalaiset asuvat pääosin Tukholman eteläpuolisella rannikkoalueella.

Muutos tarkoittaisi töitä asuntorakentajille ja verotuloja valtiovallalle. Kun merkittävä määrä asuntoja jää asuntomarkkinoiden ulkopuolelle, niin uusia asuntoja on rakennettava jopa puoli miljoonaa oikeille paikkakunnille.

Paunan mukaan suuri osa uusista asunnoista tarvitaan pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, mutta myös pienempiin kaupunkikeskuksiin.

Rakennusurakka on helposti yli sata miljardia euroa. Uudet asunnot helpottaisivat työ takia muuttamista. Nyt tarjontaa suurempi kysyntä on johtanut vuokrien nousuun ja asuntovelkojen kasvuun.

Hypon asuntomarkkinoiden analyysin mukaan asuntojen hinnat laskevat koko maassa noin yhden prosentin tänä vuonna. Tämä koskee myös Helsinkiä.

Viime vuonna hintojen lasku oli puoli prosenttia.

Asuntokaupoissa ovat nyt ostajan markkinat. Tinkimisvaraa on kaikkialla 5–10 prosenttia asuntojen pyyntihinnoista, teknisesti huonossa kunnossa olevissa kohteissa jopa enemmän.

Hintapyynnöistä tinkiminen vauhdittaa asuntokauppaa, mutta poskettomat tarjoukset tappavat myynti-innostuksen.

– Vaikeinta on nyt myydä vanha ja huonokuntoinen omakotitalo taantuvalta paikkakunnalta ja löytää omaan maksukykyyn nähden sopivan hintainen uusi kerros- tai rivitaloasunto kasvukeskuksesta.

OMAKOTITALOJEN KAUPPAA ovat hyydyttäneet myös puheet varainsiirtoveron alentamisesta. Muutosta esitettiin kansliapäällikkö Hannele Pokan vetämässä työryhmässä.

Myös ensiasunnon ostajien tilanne on vaikeutunut. Uusi pankkisääntely on nostanut vaateita omasta rahoituksesta ja lyhentänyt laina-aikoja. Vanhempien taloudellisen aseman merkitys on jälleen kasvanut. Hypoteekkiyhdistys kehittäisi edelleen asp-järjestelmää laskemalla esimerkiksi ikärajan 18 vuodesta 15 vuoteen.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella luottamusta kasvukeskusten asuntomarkkinoihin luovat liikennehankkeet, joista ei pitäisi luopua.

MAKSUKYKYINEN ASUNTOVELAN ottaja on Hypoteekkiyhdistyksen arvion mukaan nyt kuningas kasvukeskusten pankkimarkkinoilla. Tällainen asiakas saa hyvillä vakuuksilla lainaa selvästi alle yhden prosentin marginaalilla. Taantuvilla paikkakunnilla heikomman maksukyvyn asiakas joutuu maksamaan lainastaan jopa yli kahden prosentin marginaalia, jos ylipäätään saa lainaa. Hypoteekkiyhdistys uskoo, että erot paikkakuntien välillä ovat tulleet jäädäkseen.

Pankkien tarjoamiin asuntolainojen lyhennysvapaisiin Hypoteekkiyhdistyksen mukaan ei ole syytä tarttua, vaan jatkaa lainojen säntillistä takaisinmaksua. Asuntovelalliset nauttivat jo alhaisten korkojen takia 3–5 miljardin euron korkoelvytyksestä, joten lyhennysvapaisiin ei ole syytä.

– Ei ole asuntovelallisten asia nostaa Suomea nousuun. Oma velaton asunto on parasta valuuttaa, Pauna korostaa.

Matalien korkojen aikana työttömäksi joutuneet ovat pystyneet lyhentämään asuntolainoja ja maksamaan korkoja. Hypon mukaan pahin voi kuitenkin olla edessä, kun talous kohentuu ja korkotaso nousee.

Päivän lehti

30.3.2020