Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnalaiset ihmettelevät, miksi lottapatsaalle kerätään vieläkin rahaa

Sota ja rakkaus -teoksen joukkorahoituskampanja jatkuu joulukuun alkuun asti.
Eläinlääkintälottaa ja hevosta esittävä Sota ja rakkaus -patsas paljastettiin Hämeenlinnan Kumppanuustalon kupeessa Karjalaisten kesäjuhlilla 16. kesäkuuta. Kuva: AP Sarjanto
Eläinlääkintälottaa ja hevosta esittävä Sota ja rakkaus -patsas paljastettiin Hämeenlinnan Kumppanuustalon kupeessa Karjalaisten kesäjuhlilla 16. kesäkuuta. Kuva: AP Sarjanto

Kaupunkilaiset ovat ihmetelleet, miksi lottapatsaana tunnetun taideteoksen hyväksi on edelleen käynnissä keräys, vaikka veistos on jo sijoitettu paikoilleen.

Lottapatsas Hämeenlinnaan -valtuuskunta ry:n puheenjohtaja Antti Ahonen, miksi rahaa yhä kerätään?

– Ihan siitä simppelistä syystä, että varat patsaaseen kerätään itsenäisyyspäivään asti jatkuvalla joukkorahoituksella, jonka pääalustana on ollut mesenaatti.me -palvelu. Liikkeellä on ollut ilmeisesti jotakin väärinkäsityksiä, että kaupunki olisi maksanut patsaan, mutta kaupungilta ei ole tähän tarkoitukseen mennyt latiakaan. Joukkorahoituksessa on ollut mukana lukuisia yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä.

Antoiko taiteilija teoksen Hämeenlinnaan siis osamaksulla?

– Patsaan kokonaishinta on 38 500 euroa. Taiteilijan kanssa sovittiin jo etukäteen, että 35 000 euroa maksetaan hänelle ennen patsaan toimittamista. Joulukuun lopussa 2019 maksetaan jäljelle jääneet 3500 euroa, mikä on arvonlisäveron osuus.

Paljonko rahaa on kertynyt ja mitä tehdään, jos sitä jää yli?

– Jos rahaa tulisi joukkorahoituksesta niin paljon, että kokonaisuudessaan koossa olisi enemmän kuin 38 500 euroa, palautettaisiin tämä osa tarkoitukseen eniten tukea siirtäneelle taholle eli Lotta Svärd Säätiölle. Siltä ei kuitenkaan näytä, tällä hetkellä viimeisestä erästä on koossa 2000 euroa, eli keräystarvetta on vielä 1500 euroa. Yhdistys maksaa puuttuvan osuuden, sikäli mikäli joukkorahoituksesta ei kerry koko loppuerää.

Mitä patsastalkoisiin osallistuvat lahjoittajat saavat?

– Kaikki vähintään 500 eurolla hanketta tukeneet yritykset, yhdistykset tai yksityishenkilöt saavat nimensä laattaan, joka sijoitetaan pysyvästi patsaan yhteyteen. Kaikki vähintään 1000 eurolla tukeneet saavat lisäksi lahjaksi patsasta esittävän taideteoksen. Pienlahjoittajat – 20 euroa lahjoittaneet – saavat kutsulipun lotta-aiheiseen seminaariin loppuvuodesta 2019.

Ketkä hankkeeseen ovat osallistuneet?

– Suurin yksittäinen taho on Lotta Svärd Säätiö, mutta valtakunnallisista toimijoista mukana ovat myös Suomen Lottaperinneliitto, Karjalan Liitto ja Suomalaisuuden Liitto. Lisäksi mukana on kymmenkunta paikallista sotilasperinneyhdistystä ja reserviläisjärjestöä.

Mitä ajattelet patsaan herättämästä vastustuksesta?

– Patsastahan aiottiin ensin Forssaan. Sosialidemokraatti Minna Lintosen johdolla käynnistynyt polemiikki oli surullinen asia, joka osoitti arvostuksen puutetta ja Forssan kaupunginhallitus päättikin hylätä patsaan. Tämä herätti monia poliittisia avauksia eri puolilla Suomea, mutta Hämeenlinna oli ainoa kaupunki, jonka valtuusto antoi hankkeelle selkeän tuen. Sen jälkeen asiaa ajamaan perustettiin valtuuskunta.

Teit patsasta koskevan valtuustoaloitteen. Miksi asia on sinulle tärkeä?

– Omassa lähisuvussani on useita lottina toimineita henkilöitä ja koen, ettei lottien työtä ole arvostettu tarpeeksi. Sotavuosina rivissä olleista ihmisistä joka kolmas oli nainen. Lottapatsas pitäisi olla jokaisessa suomalaisessa kaupungissa.

Juttu on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 26.10.2019.

 

Sota ja rakkaus

Hyvinkääläisen taiteilijan Tiina Torkkelin teos.

Veistoksesta on yleisesti puhuttu lottapatsaana, koska se esittää eläinlääkintälottaa.

Teos on herättänyt laajaa valtakunnallista keskustelua ja myös vastustusta. Patsasta kaavailtiin aluksi Forssaan, mutta sen kaupunginhallitus päätti luopua hankkeesta.

Antti Ahonen (kok.) teki valtuustoaloitteen patsaan hankkimisesta Hämeenlinnaan. Kaupunginvaltuusto siunasi ajatuksen viime huhtikuussa.

Veistos oli esillä Taidekeskus Salmelassa ennen kuin se paljastettiin Pikkutorin eteläisessä puistokolmiossa 16. kesäkuuta tänä vuonna.