Kanta-Häme

Kaupunkilaiset kiinnostuivat Etelärannasta

Kynäjalavat ja lehmukset nousivat ensimmäisenä esiin Etelärannan kaavan keskustelutilaisuudessa keskiviikkoiltana Wetterillä.

Yksi kaupunkilainen kysyi, montako puita on, ja voidaanko ne mahdollisesti säästää, kun Paasikiventietä korjataan tai mahdollisesti siirretään.

Engelinrannan toimitusjohtaja Leena Kähkönen vastasi kyllä. Hän kertoi, että vanhatkin puut voidaan siirtää Harvialan taimitarhalle ja tuoda myöhemmin takaisin.

– Höpö, höpö, ei vanhoja puita saa enää elävänä takaisin, kuului yleisöstä.

– Vain Himanen puuttuu, kuiskasi joku.

Monet näkökulmat tarkasteluun

Etelärannan osayleiskaavaa käsittelevä yleisötilaisuus keräsi liki 90 kaupunkilaista kuulemaan alueen suunnitelmia.

Kaupungin asemakaava-arkkitehti Leena Roppola valotti suunnittelun vaiheita ja kertoi, miksi alueelle suunnitellaan osayleiskaavaa, eikä asemakaavaa.

– Osayleiskaava on juridisempi ja ottaa monet näkökulmat huomioon. Laajemmalla suunnittelulla hallitsemme paremmin isoa kokonaisuutta, selitti Roppola.

Alue on myös liian iso asemakaavalla ratkaistavaksi.

Kaupunkilaiset kuulivat myös kestävän kehityksen suunnittelusta ja mahdollisuuksista alueelle.

Yleisötilaisuus oli poikkeuksellinen, sillä yleisö pääsi pienissä ryhmissä pohtimaan alueen asumista, virkistymistä ja kestävää kehitystä, ja listaamaan omia toiveitaan. Tosin suuri osa väestä lähti ennen ryhmiä pois, sillä tilaisuuden aikataulu venyi.

Mitä nuoret haluavat?

Kaupunkilaisissa huolta aiheutti muun muassa kaupungin valtaväylä Paasikiventie. Myös geologisista tutkimuksista kyseltiin, mutta ne valmistuvat vasta tämän kevään aikana ja myöhemmin tutkimuksia teetetään lisää.

Marjatta Kaarakka toi kaupungin virkamiehille esityksen suppean ja nollavaihtoehdon laatimisesta Etelärannan kaavatyössä.

– Muiden vaihtoehtojen lisäksi suppeassa vaihtoehdossa on tutkittava, mitä alueelle voitaisiin kohtuudella rakentaa. Nollavaihtoehdossa kehitetään aluetta nykyisen käytön pohjalta, Kaarakka vaati.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lulu Riikonen (ps.) kehotti kaupunkilaisia vaikuttamaan ja miettimään, kenen ehdoilla rakennetaan, kaupunkilaisten vai jonkun rakennusliikkeen.

Leena Roppola vastasi, että nyt on keskustelun paikka, ja asiaa varmasti pohditaan monesta näkökulmasta.

– Arvokeskustelua käydään.

Äidin roolissa seitsemän lapsen äiti ja kaupungin kehitysjohtaja Tarja Majuri sanoi, että kysykää nuorilta, mitä alueelle pitää tehdä.

– Olen itse kääntänyt kelkkani, kun olen kuunnellut nuorten mielipiteitä. Meidän pitää ajatella 20–30 vuotta eteenpäin. (HäSa)

Päivän lehti

24.1.2020