Kanta-Häme

Kaupunkilaisten oma olohuone

Forssan kaupunki on saanut kahdeksantena kaupunkina kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Forssan kaupunkipuistomiljöö kertoo vuosisataisen maaseutuympäristön nopeasta muutoksesta teollisuustoimintojen tyyssijaksi.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto on runsaan 800 hehtaarin laajuinen ja kattaa agraarimaiseman, punatiilisen teollisuusperinnön, Loimijoen varren ja metsäisen pitkittäisharjuselänteen. Kaupunkipuiston läpi virtaava Loimijoki yhdistää rakennetun kulttuuriympäristön, puistot, virkistysalueet ja kaupunkiluonnon omintakeiseksi, vaihtelevaksi kokonaisuudeksi.

Forssalla on pinta-alallisesti pienin kaupunkipuisto, mutta se on ympäristöministeriön mukaan vain osatotuus. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander kiittää Forssan kaupunkipuiston monimuotoisuutta ja Forssan kaupungin tekemää työtä asian eteen.

Hän pitää Forssan erityispiirteenä sitä, että alueella näkyy konkreettisesti, miten teollisuus on tullut maaseudulle. Kaupunkipuisto on kuin kertomus kaupungin kehitysvaiheista. Erityisiä arvoja riittää keskustan puistoista aikakauden arkkitehtuurin kautta luonnon monimuotoisuuteen ja asutushistorian vanhimpiin vaiheisiin asti.

Kaupunkipuistossa on Flanderin mukaan olennaista erityisten arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Kaupunkipuisto on tehty ensisijaisesti kaupunkilaisille, mutta sitä voi Flanderin mukaan käyttää ympäristöllisenä kilpailutekijänä.

Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoitus on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.

Puistoverkoston nuorin kaupunki

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) allekirjoitti kaupunkipuistopäätöksen ylpeänä kotikaupungistaan, jonka ”kulttuuri- ja luontoympäristö ansaitsee statuksen ja herättää mielenkiintoa Forssan ulkopuolella”.

– Uskon, että kansallinen kaupunkipuisto voi olla Forssan seudun yksi valtti, joka kannattaa hyödyntää seudun markkinoinnissa.

– Kansallisen kaupunkipuiston status on forssalaisille iso juttu ja nostaa arvostustamme valtakunnallisesti. Forssan hieno teollinen historia sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen ovat osa kaupungin kehittämistä myös tulevaisuudessa.

Viisikymppisenä Forssa on kansallisten kaupunkipuistojen verkoston nuorin kaupunki. Asuinalueena sillä on kuitenkin pitkät perinteet, jotka ovat havaittavissa tänäkin päivänä. Salmistonmäen–Loimalammin luonnonsuojelualue on paitsi lintukosteikko ja laidunalue myös kivikauden asuinympäristö.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuus jakaantuu laajasti ja verraten tasaisesti koko alueelle. Kaupunkipuistossa on sekä harju-, jokivarsi- että kosteikkoluontoa.

Ensimmäistä kertaa myös elementtitalot, Korkeavahan kerrostalot, on sisällytetty osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Forssan kaupungintalokin on Flanderin mielestä ainutlaatuinen 70-luvun arkkitehtuurin tuote.

Myönteisiä mielikuvia Forssasta

– Kansallinen kaupunkipuisto herättää myönteisiä mielikuvia Forssasta. Puistoon liittyvillä selvityksillä lisätään myös kaupunkilaisten tietoutta lähiympäristöstä, arvioi Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Kaupunkipuiston eilinen allekirjoitus oli pitkäjänteisen työn ja valmistelun tulosta. Hankkeen esiselvitys valmistui jo 10 vuotta sitten. Hanketta ajoi vahvasti silloinen kaupunginjohtaja Tapani Venho. Projektiin kuuluivat omat suvantovaiheensa, mutta 10-vuotinen taival alkusanoista allekirjoitukseen ei ole Flanderin mukaan mitenkään epätavallinen muihin kaupunkipuistoihin verrattuna.

– Monta kaupunkia on jäänyt matkan varrelle.

Kansallisesta kaupunkipuistostatuksesta on Flanderin mukaan aito kilpailu. Halukkaita kaupunkeja on edelleen useita, mutta ympäristöministeriö tuskin päättää enää kuin parin uuden kaupunkipuiston perustamisesta. Jokaiselle hyväksytylle on määriteltävä oma erityinen roolinsa.

Viime vuosien aikana kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetun alueen kaavat on Forssassa saatettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään kuntoon. Kulttuuri- ja luonnonperinnön erityisarvot rakennetun kaupungin alueella on turvattu pääosin kaupunkipuiston teemaosayleiskaavalla. Laajojen peltoalueiden säilyminen avoimena on turvattu maakuntakaavalla.

– Forssan kaupunki niin virka- kuin luottamusmiesvoimin on tehnyt jo vuosia hyvää, arvostettavaa ja pitkäjänteistä työtä kaupunkimme kauneuden ja historian säilyttämisen eteen onnistuneesti, summaa kaupunginvaltuusto puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Hän kuvaa Forssaa aidoksi, turvalliseksi, ihmisen kokoiseksi ja näköiseksi, kauniiksi ja viihtyisäksi.

Forssan kansallista kaupunkipuistoa ilmentää logo, jonka luonnosteli Jarmo Salmu ja piirsi puhtaaksi Maija Pietilä. Logoa voidaan käyttää alueen markkinoinnissa. (HäSa)

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic