Kanta-Häme

Kaupunkipuisto vaatii työtä ja rahaa

Forssa sai maaliskuussa Suomen kahdeksantena kaupunkina kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Tienraivaajana tällä saralla on toiminut Hämeenlinna, joka nimettiin vuonna 2001 Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi kaupunkipuistokaupungiksi.

Hämeenlinnan kaupungin viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen kertoo, että kaupunkipuistostatus on tuonut Hämeenlinnalle näkyvyyttä ja mainosta. Hän uskoo, että kaupunkipuisto on tuonut Hämeenlinnaan myös lisää matkailijoita, vaikka asiaa on vaikea todentaa.

– Olemme olleet laajasti esillä mediassa, jopa kansainvälisesti. On vaikea mitata, kuka minkäkin takia kaupungissa vierailee, mutta uskon statuksen vaikuttaneen matkailuun positiivisesti, Lappalainen sanoo.

Ilman satsauksia positiivisuuden kierteeseen ei ole Hämeenlinnassa päästy, eikä päästä myöskään Forssassa. Lappalainen kertoo, että Hämeenlinnassa linjattiin heti alussa, että kaupunkipuisto vaatii taloudellisia satsauksia. Kaupungissa vallitsi voimakas poliittinen tahtotila satsata puistoihin, ja se haluttiin myös kuntalaisille näkyväksi.

– Meillä laadittiin erillinen budjetti kaupunkipuistolle kaupungin budjetin sisällä. Se tuplasi budjetin 300 000 euroon, mutta laman myötä budjetti on pudonnut puoleen tästä. Peruskorjauksia kaupunkipuistoalueella on tehty myös tämän budjetin ulkopuolelta. Missään muussa kaupungissa tällaista käytäntöä ei ole, Lappalainen toteaa.

Hämeenlinnalaiset ovat Lappalaisen mukaan suhtautuneet kaupunkipuistoon positiivisesti, vaikka se otti aikansa ja vaati työntekoa.

– Nyt kansallinen kaupunkipuisto koetaan Hämeenlinnalle arvona. Kun kaupunkipuistoja on tullut enemmän, se on myös käsitteeni tunnetumpi, eikä asioita tarvitse selittää perin juurin.

Pelkällä nimellä ei turisteja houkutella, vaan kaupunkipuiston alueet vaativat hoitoa ja ylläpitoa Lappalaisen mukaan ekstrapanostuksella, mutta toki resurssien mukaan.

Hän näkee, että eri toimialat kuten kulttuuritoimi ja esimerkiksi museot on saatava mukaan, jotta nekin voivat hyödyntää kaupunkipuistoa, johon liittyy myös toiminnallisuutta.

Kaupungin ja paikallisten yrittäjien yhteistyö ei ole Lappalaisen mukaan toiminut Hämeenlinnassa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Alussa pyrittiin laatimaan kokonaisbrändiä niin, että se hyödyttäisi sekä isoja että pienempiä toimijoita, mutta se ei ole ottanut tuulta alleen. Isot brändit ovat Hämeenlinnassa sen verran vahvoja, että niitä on ollut vaikea koota pienien tueksi, Lappalainen näkee.

Kaupunkipuistokaupunkien ja kandidaattien välillä yhteistyö on sen sijaan toiminut hyvin ja useamman kaupungin mukana olo on tuonut synenergiahyötyjä, vaikka joka kaupungilla oma roolinsa kaupunkipuistona onkin.

Hämeenlinna on ensimmäisenä kaupunkipuistokaupunkina toiminut eräänlaisena ryhmänjohtajana, ja monen kaupungin delegaatio on käynyt tutustumassa Hämeenlinnan konseptiin.

Kaupungin edustajat ovat vaihtaneet kuulumisia keskenään. Yhteistyömarkkinointiakin on tehty, muun muassa yhteisiä nettisivuja. Myös Forssa on ollut mukana yhteistyössä kandidaattiaikoinaankin ja Lappalainen uskoo, että yhteistyö vain tiivistyy nyt kun Forssa valittiin kaupunkipuistoksi. HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020