Kanta-Häme

Kaupunkipyörällä pääsee viilettämään myös maaseudulle – Koekaniini ajoi kaupungista toiseen ja takaisin

Vuokrattava kaupunkipyörä osoittautui varsin kelvolliseksi kesäiseksi menopeliksi myös kaukana kaupungeista.
Koekaniini intercity-pyöräilyn kääntöpaikalla, Hämeenlinnan torilla. Riihimäen kaupunkipyörä otti hyvin vastaan vieraan kaupungin kivikadun tärinät. Kuva: Pekka Rautiainen
Koekaniini intercity-pyöräilyn kääntöpaikalla, Hämeenlinnan torilla. Riihimäen kaupunkipyörä otti hyvin vastaan vieraan kaupungin kivikadun tärinät. Kuva: Pekka Rautiainen

Ei pidä kangistua asemakaavoihin, pyöräilijän ainakaan.

Kokeillaanpa, kuinka lyhyehköihin ajoihin tarkoitettu kaupunkifillari soveltuu pitkään polkemiseen. Kesä on hullujen päähänpistojen aikaa.

Jaa mutta, eihän Hämeenlinnassa enää olekaan vuokrattavia pyöriä. Lähimmät citypyörät ovat käytössä Riihimäellä. Sinne siis. Koeajoreitti olkoon Riihimäki–Hämeenlinna–Riihimäki.

Kuva: Pekka Rautiainen
Sovelluksella on määrä hoitua niin pyörän käyttöönotto kuin maksaminenkin. Kuva: Pekka Rautiainen

Liisassa on kolme vaihdetta

Ohjeen mukaisesti olin ladannut älykännykkään maksuttoman sovelluksen, jolla oli määrä hoitua niin pyörän käyttöönotto kuin maksaminenkin.

Sovellus myös näytti, millä 20 ”asemapaikasta” olisi pyöriä vapaana. Edellisiltana olin valinnut starttipaikaksi Kontiontien K-marketin.

Mutta voi, marketin pihan ainoa vuokrapyörä ei olekaan enää sijoillaan, vaikka kello on vasta seitsemän aamulla. Sovelluksen kartta onneksi näyttää, että ihan lähellä urheilutalon pihassa on kaksikin fillaria. Tyhjän parkkipaikan reunalla seisovat Reetta ja Liisa.

Vuokraussovelluksen kautta henkilötietojen sun muun syöttäminen vie vain jokusen minuutin. Sitten tulee jännää: kumman kaa? Arpooko sovellus matkaani Reetan vain Liisan ja mahtaako kumppani sitten avautua?

Liisahan sieltä tulee. Älylukko kilahtaa nätisti auki, kun napautan kännykän ruudulta lukon kuvaa. Metkaa ja modernia!

Ohjeissa neuvottiin tarkistamaan, että pyörässä on kaikki kunnossa. Satula, ketjut, taka- ja etuvalo, renkaat. Liisa tuntuu olevan iskussa.

Puoli kilometriä ajettuani pohdituttaa. Käännynkö sittenkin takaisin ja vaihdan Reettaan? Se olisi ollut mahdollista ilman, että vuokrausoperaatio olisi seonnut. Muovinen, umpinainen ketjukotelo pitää etenkin ykkösvaihteella rolinaa, jonka arvelen tuntien kuluessa käyvän hermoon. Koska ketjut ovat kuitenkin tiukalla, päätän jatkaa. Liisa vain rupattelee.

Ehtihän hän jo yllättää iloisestikin. Olin jostain syystä ajatellut, ettei vaihteita olisi. Onhan niitä, kolme.

Ykkönen on pikkuinen, kakkonen vähän isompi eikä kolmonenkaan vaikuta niin vetävältä kuin esimerkiksi peruskolmivaihteisessa miestenpyörässäni, jolla yleensä maanteitä syön. Näillä mennään.

Vakaata kyytiä

Pyörä kulkee Riksun kaduilla kevyesti, vaikka paksurunkoisena tuntuukin painavalta. Kulku on vakaata eikä mitään jopomaista huterointia.

Yhtäkkiä olemme maaseudulla, sen tuoksuissa ja äänissä. Tiltaltti, käki, kiuru, kuovi… Kesä ei ehdottomasti tule ilman kiurua ja kuovia! Paitsi autoilijalle ehkä.

Pysähdyn tien laitaan. Oranssina hohtava Lissu näyttää tässä ympäristössä eksoottiselta. Kaupunkilaislikasta otetaan mittaa. Valitsen tahallani rytyyttävän soratien Ryttylästä pois. Vangonojantien jokainen ryppy ja kivi iskee ranteisiin. Ajattelen, että se on kuitenkin enemmän tien ja ehkä hiukan ylipaineistettujen renkaitten kuin itse fillarifriidun vika.

Janakkalan Leppäkoskella Liisa on enemmän kotonaan. Ventoniemen bussi kaartaa pysäkille, jolla odottelevat mummo-oletettu kahden lapsenlapsioletetun kanssa. Sitten kaksikin (eri firman) roska-autoa. Tämähän on city.

Koettelemuksia halkeamissa

Kiipulan maisemissa matka maittaa. Kulku tuntuu pyörälle sopivimmalta, kun vauhtia on 15–20 kilometriä tunnissa ja kun kakkosvaihde riittää.

Harvialantien kevyenliikenteen väylä on koettelemus. Poikittaishalkeamia on puolentoista metrin välein, siis tuhansia. Kiitos, ely-keskus, kun lupasit toukokuussa, että väylä vihdoin korjataan.

Lissu keskittyy rouskuttamaan lehtokotiloita. Minä syön vasta Hämeenlinnassa.

Kaupunkipyörä oli kuin kotonaan myös maalaismaisemassa, muutama kilometri ennen Ryttylän taajamaa. Kuva: Veli-Matti Virtanen
Kaupunkipyörä oli kuin kotonaan myös maalaismaisemassa, muutama kilometri ennen Ryttylän taajamaa. Kuva: Veli-Matti Virtanen

 

Vaikka koekaniini ei nyt olekaan jäniksen selässä, on aika ottaa fillarista kaikki irti. Paluureitti kulkekoon vanhaa kolmostietä.

Nykyinen 130-tie on ihan passeli ”pyörätie”. Autoja ei ole riesaksi asti eikä piennar ole vain vaaksan levyinen.

Suotuisilla osuuksilla saan vauhdin 35:een, mutta sitten katoaa luonteva lupsakkuus.

Tämä on nyt maantieajoa. Siinä vilahti Paisto, tuossa Punkka. Tuli taas nälkä ja alkoi nukuttaa.

Urheilutalolla olemme yllättävän virkkuina. Rannemittari näyttää 88 kilometriä.

Lukitsen pyörän, tällä kertaa käsin, ja lopetan vuokra-ajan helppokäyttöisestä sovelluksesta.

Kiva reissu, kiva Lissu. HÄSA

Taustalla tanskalaisten aasi-idea

Riihimäen kaupunkipyörien vuokraus perustuu tanskalaisen Donkey Republic -yhtiön mobiilisovellukseen, joka on asennettavissa Android- ja iOS-laitteisiin.

Tanskalaiset kehittivät vuonna 2015 vuokrapyöriin sähköisen lukon. Tuon jälkeen toiminta on laajentunut tusinaan Euroopan maahan.

Pyörien etutarakkaa koristaa metallinen aasin siluetti. Se kertoo yhtiön tavoitteesta tehdä ”nöyrästä pyörästä” yhtä kätevä ja luotettava liikkumisväline kuin juhta-aasi oli joskuin muinoin.

Yhteiskäyttöpyörät toimittaa KaaKau oy, jonka pyöriä on käytössä kymmenessä Suomen kaupungissa. Pyörät toimivat kaikissa kaupungeissa samalla sovelluksella ja samoilla jäsenyyksillä.

Kaupunkipyörä otetaan käyttöön pyöräasemalta ja vuokrauksen aikana pyörällä voi ajaa minne tahansa ja sen voi lukita ja avata niin monta kertaa kuin haluaa. Vuokraus lopetetaan palauttamalla pyörä jollekin pyöräasemista.

Kaupunkipyörät ovat Riihimäellä käytössä huhtikuusta ainakin lokakuun loppuun.

Pyöriä on yhteensä 60 ja kaupunkipyöräasemia noin 20.

Pyörien varaaminen järjestelmässä perustuu niille annettuihin etunimiin.

Pyöriä voi vuokrata joko kertamaksulla, kuukausijäsenyydellä tai kausipassilla. Pienin kertamaksu on euron vartilta ja suurin 12 euroa koko päivältä. Useammaksi päiväksikin pyörän voi vuokrata.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic