Kanta-Häme

Kaupunkiviljely viehättää hämeenlinnalaisia

Hämeenlinnassa on viisi viljelypalsta-aluetta, joiden kunnossapidosta vastaa Linnan Infra -liikelaitoksen metsätalousteknikko Seppo Suoranta. Työtä on enemmän kuin aikaa sen tekemiseen. Suoranta on tällä hetkellä ainoa työntekijä, joka huolehtii palstojen maanmuokkauksesta.

Työmäärän jakamista vuokraajan ja vuokraajien kesken pitäisi miettiä uudelleen. Yksivuotisten palstojen vuokraajien ei nyt tarvitse huoltaa palstaa kasvukauden ulkopuolella. Toiminta olisi tehokkaampaa, jos työtä tekeviä käsipareja olisi enemmän.

Kaupungin viljelypalstojen hoitoon on tarkoitus alkaa suunnitella uutta toimintatapaa.

– Tämä on mukavaa työtä, mutta vie liikaa aikaa. Jään kolmen vuoden päästä eläkkeelle, joten hyvä, jos tähän ongelmaan on nyt herätty. Palstat ovat kysyttyjä ja tärkeitä niitä viljeleville. Minulle on helmikuun jälkeen soitettu toista sataa kertaa palstoihin liittyen, Suoranta kertoo.

Viime vuonna apuna maanmuokkaustyössä oli viljelyä harrastava hortonomi. Nyt Suoranta äestää, palstoittaa ja kyntää alueet yksin. Maataloussihteeri poistui liikelaitoksesta lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

Maanmuokkaustyötä on tarjottu myös ulkopuolisille. Rahaa ei ole kuitenkaan voitu luvata työmäärään nähden tarpeeksi. Toiminnan tehostamiseen tarvittaisiin enemmän resursseja.

Viljelypalsta-alueet sijaitsevat Loimalahdessa, Jukolassa, Idänpäässä ja Ojoisilla. Ojoisilla niitä on kaksi. Tarjolla on sekä yksi- että monivuotisia palstoja. Yhteensä palstoja on 356 kappaletta, joista 219 on monivuotisia.

Kysyntää viljelypalstoille on vuosittain paljon. Monivuotisia vapautuu vain muutamia vuodessa ja niillekin on uudet viljelijät valmiiksi tiedossa. Nimi kannattaa silti laittaa listaan. Monet viljelevät yksivuotisia kasveja siihen saakka, että monivuotinen palsta vapautuu.

– Monivuotiset palstat ovat suosituimpia. Viime vuonna niistä oli viljeltyinä 209 ja yksivuotisista 89 kappaletta, kertoo kaupungin viljelypalstojen vuokrauksesta vastaava Suoranta.

Tulevalle kesälle vapaita yksivuotisia palstoja on vielä esimerkiksi Ojoisilla sekä Latokartanonkujalla että Käyräkadulla. Latokartanonkujalla ongelma on se, ettei siellä ole vedensaantimahdollisuutta. Siksi sen palstoille ei ole suurta tunkua.

Suuri osa viljelijöistä asuu lähialueen kerrostaloissa ja tuovat veden kotoa. Suorannan mukaan huonoa palautetta ei aiheesta ole juurikaan tullut.

– Sadekin kastelee kasveja tehokkaasti.

Tänä keväänä on satanut niin paljon, ettei Ojoisten palstoja ole vielä voitu äestääkään.

Eläkkeellä oleva Pertti Aalto on viljellyt Idänpään monivuotisilla palstoilla jo 16 vuotta. Tällä hetkellä hänellä on kolme palstaa, joilla hän viljelee hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Erikoisimpia lajeja ovat viinirypäleet ja päärynä. Virolaiset lajikkeet kestävät kylmyyttä hyvin.

Viinirypälesatoa tuli viime vuonna ämpärillinen. Kirsikkapuun kukkimisen pitäisi alkaa ensi viikolla.

Maa oli alun perin savista, joten palstalle piti tuoda multaa. Vuosien saatossa Aalto on tuonut viljelypalstalleen noin kaksikymmentä peräkärryllistä hevosenlantaa, jota Aulangolta saa ilmaiseksi. Työtä on paljon, mutta se on mieluista.

– Asun tuossa kilometrin päässä, joten käyn täällä joka päivä, jos sää vain sallii. Asun kerrostalossa, ja siksi viljelypalsta on ihan ehdoton. Täällä tapaa paljon ihmisiä. Kaupungin toiselta puolelta en välttämättä jaksaisi käydä täällä näin usein. Hommaa tässä nimittäin riittää, Aalto toteaa.

Palstoilla viljellään pääasiassa hyötykasveja. Kaupunkiviljelyn suosio on noussut 2000-luvun alun jälkeen. Helppoja viljeltäviä ovat esimerkiksi salaatit, yrtit ja peruna. Viime kesän hittikasvi Suomessa oli lehtikaali.

– Olen kasvattanut kolmea erilaista tomaattilajiketta, mutta tulin siihen tulokseen, että kirsikkatomaatit ovat parhaita. Niistä tulee pieniä ja makeita. Valkosipulinkynsiä istutin viime vuonna 750 kappaletta. Eipä ole flunssaa ollut, Aalto kertoo.

Jukolassa läheisen vanhainkodin asukkaat ovat kasvattaneet reunapalstoilla kesäkukkia.

Kaupungissa asuville ihmisille viljelypalstat ovat tärkeitä. Ympäryskunnissa palstaviljelymahdollisuuksia ei ole näin paljon. Riihimäellä kaupunki vuokrasi keväällä kahdeksaatoista 50 neliömetrin kunnostettua ja kymmentä kunnostamatonta viljelypalstaa.

Ihmiset rakentavat palstoilleen kauniita mökkejä, kasvihuoneita ja istutuksia.

– Tämä on monelle elämää suurempi asia. Ihmisille on tärkeää, että on palsta, jolle aamulla voi mennä. Monet viljelijöistä ovat eläkeläisiä tai työttömiä, Suoranta sanoo. HÄSA

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic