Kanta-Häme

Kaurialan koulu siirtyy betonipala betonipalalta Moreeniin teollisuustontin maanrakennusaineeksi

Hämeenlinnan kaupunki aikoo hyödyntää Hamkin projektin kokemuksia tulevissa purkukohteissaan.
Kaurialan koulun purkutöistä tullut betoni murskataan koulun tontilla enintään 90 millin palakokoon ja kuljetetaan suoraan Moreenin teollisuusalueelle, jossa urakoitsija Maarakennus M. Laivola oy käyttää sitä Raskone oy:n tontilla maanrakennusaineena. Kuvassa harmaana näkyvä ylin, 80 sentin kerros on betonimursketta.

Kaurialan koulun purkutyömaan rakennusjäte onnistutaan kierrättämään lähes kokonaan.

– Usein tällaisissa kohteissa noin 95–98-prosenttia menee hyödynnettäväksi, jos mukaan lasketaan poltettava puutavara. Todellinen määrä varmistuu, kun työ on tehty ja urakoitsija Delete oy toimittaa materiaalivirta-analyysin, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara.

Hän vetää Hamkissa Rakentamisen kiertotalous– eli Ranta-hanketta, jossa Kaurialan koulun purkaminen on toisena tutkimuksen kohteena. Tavoitteena on ollut edistää koulun jäämistön ja purettavien rakennusmateriaalien kierrätystä.

Lue myös: Kaurialan koulu katoaa silmissä ilmasta kuvatulla videolla – purkujäte on rahanarvoista tavaraa

 

Hamkin lehtori ja projektivastaava Markku Raimovaara kertoo, että betonin lisäksi Kaurialan koulusta on kierrätetty mm. jäämistöä, metalleja, kattohuopia ja asfalttia sekä puutavaraa poltettavaksi.

Sisäilmaongelmista kärsineen koulun myyntikelpoinen jäämistö myytiin Ranta-hankkeeseen liittyen verkkohuutokaupassa, mistä saatiin hyviä kokemuksia.

Kaikki tavara saatiin myytyä, ja tuottoa kertyi noin 16 000 euroa.

Lue myös: Kaurialan vanhan koulun irtaimiston huutokauppaus alkoi

Rakennuksen betoninen purkujäte puolestaan menee hyötykäyttöön noin viiden kilometrin päähän Moreenin teollisuusalueelle Raskone oy:lle rakenteilla olevan tontin maanrakennusaineeksi.

 

Delete murskaa koulun tontilla betonirakenteet enintään 90 millin palakokoon, jolloin murske voidaan asetuksen mukaan hyödyntää maanrakentamisessa.

Betonimurske kuljetetaan tontilta suoraan Moreeniin, jolloin välivarastointia ei tarvita.

– Toisesta kohteesta vapautuva materiaali menee suoraan toiseen hyödynnettäväksi. Massiivinen määrä kuljetuksia jää pois verrattuna siihen, jos kaikki vietäisiin muualle läjitettäväksi ja välivarastoitavaksi. Kustannussäästöissä puhutaan kymmenistätuhansista euroista tai ehkä suuremmistakin summista.

– Materiaalien hyödyntämisaste saadaan mahdollisimman korkeaksi ja toiminnan aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset mahdollisimman pieniksi, Raimovaara kuvailee.

Tähän rakennusalaa velvoittaa vastikään hyväksytty valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023.

 

Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen rakennustekninen asiantuntija Jouni Leivo on tyytyväinen Hamk-yhteistyöhön ja tuloksiin.

– Aiheutamme mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen tästä kohteesta. Se on tärkeää.

– Tulevissa isoissa purkukohteissa, kuten HYK tai vanha ammattikoulu, kustannusten laskentavaihetta helpottaisi, jos jo etukäteen olisi tiedossa paikat, jonne purkujätettä saisi suoraan vietyä. HÄSA

 

 

 

Ranta-hanke

Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk) on mukana Rakentamisen kiertotalous- eli Ranta-hankkeessa.

Hämeenlinnan lisäksi mukana ovat Helsinki ja Vantaa.

Kaksi pääaihetta: rakennusten purkaminen ja maamassojen hallinta.

Hämeenlinnassa esimerkkikohteina ovat Kaurialan koulun purku ja Engelinrannan maaperän kunnostus.

Tavoitteena on mm. edistää sujuvaa ja kestävän kehityksen mukaista rakennusten purkua ja materiaalien hyödyntämistä kierrättämällä.

Pyrkimyksenä on myös minimoida kuljetus- ja varastointikustannuksia sekä päästöjä.

Projekti alkoi vuodenvaihteessa

2016–2017 ja päättyy virallisesti 31.1.2019.

Molemmista hankkeista analysoidaan kokemukset, tehdään loppuraportit ja annetaan suosituksia, miten tulevissa purkukohteissa materiaaleja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja kustannuksia säästäen.

Päivän lehti

19.1.2020