Kanta-Häme

Kaurialan koulun väistötiloissa Myllymäessä on tiivis tunnelma

Paremmat. Siistimmät. Nykyaikaisemmat. Näin kuvailevat Kaurialan koulun oppilaskunnan hallituksen 9-luokkalaiset jäsenet Rodrigue Mbakwe ja Eero Roslander väistötiloistaan Myllymäessä, kun muutosta on kulunut noin puolitoista vuotta.

– Eniten huomio kiinnittyy yleiseen siisteyteen. Vanha koulurakennus alkoi olla jo rapistunut ja nuhjuinen, Roslander sanoo.

Vaikka vanha asfalttineliö on vaihtunut lähemmäksi luonnon rauhaa, kaipaisi ”Rode” Mbakwe enemmän värejä ja väljyyttä myös opiskelutiloihin, vaikka avaruutta on luotu lasiseinillä.

– Toisaalta porukka hitsautuu nyt aiempaa paremmin yhteen, kun tilat ovat tiiviimmät, hän huomauttaa.

Koulua ympäröivällä luonnolla on rauhoittava vaikutus, hän kehuu.

– Nurmella voi pelata futista, ihan kuin olisi omalla takapihalla.

Kaurialan koulun rehtori Pekka Saros myöntää, että odotukset väistötiloista olivat ennen muuttoa korkeammat.

Arki koululle osoitetussa paikassa on pyörähtänyt suhteellisen sujuvasti käyntiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lahdensivun kampuksen kolmessa vanhassa kiinteistössä.

– Odotimme peruskoulukäyttöön sopivia, tutkittuja ja korjattuja tiloja. Edelleen osa luokista on liian pieniä, kun tilat on suunniteltu pienemmälle joukolle.

Iso osa nykyisistä luokkahuoneista oli aiemmin toimistokäytössä.

– Talo on suunniteltu aikuisille, jotka ovat tiloissa 1–2 tuntia päivässä. Kun samassa luokassa on 25 oppilasta 5–6 tuntia päivässä, on selvää, että ilmanvaihto ei voi olla samalla tasolla.

Myllymäen väistötiloissa opinahjoa käy noin 460 Kaurialan koululaista.

– Nämä tilat meille osoitettiin, kun Kaurialan koulussa oli sisäilmaongelmia. Yksittäistapaukset ovat oireilleet täälläkin, mikä voi johtua altistumisesta aiemmissa tiloissa remonteista huolimatta.

Muutto väistötiloihin oli onni onnettomuudessa.

Uusia tiloja kodikkaiksi kehuvan vanhempainyhdistyksen Ulla Eklundin mukaan riitelyt sisäilmaongelmista ja ratkaisujen etsiminen yhdessä lähensivät Kaurialan koulua ja vanhempia.

– Pääsimme vaikuttamaan asioihin ja ajatuksemme otettiin hyvin huomioon. Yhteenkuuluvuus vahvistui, kun kaikki olivat saman asian takana.

Saros on samaa mieltä. Hänen mukaansa tilakriisi aktivoi koululaisten vanhempia.

– Täytyy sanoa, että yhdistyksen toiminnan luonne muuttui, Eklund hymyilee.

Fysiikan ja kemian opettajan Jorma Ojasen mukaan muutto vahvisti myös opettajien välisiä siteitä.

– Ennen mietimme omalta kannaltamme, kuinka asiat saadaan toimimaan. Nyt pohditaan, kuinka kollegat pärjäävät esimerkiksi tilojen suhteen.

Urakka on vaatinut paljon joustoa – niin koulu- kuin kotiväeltä.

Tuoreimmat muutot koulu sai tehtyä viime syksynä, kun kotitalouden ja käsitöiden opetus saatiin siirrettyä remontoituun Kaukolaan (entinen Ilmarila).

Saroksen mielestä tärkein on onnistunut.

– Saimme keskityttyä kaiken oleelliseen eli opiskeluun ja opettamiseen hektisissä olosuhteissa. Kuminauha on kestänyt, Saros kiittelee.

Saros ja koulun muu väki saavat huilahtaa hetken, mutta seuraavan koulun suunnittelu on jo käynnissä. Tämän vuoden jälkeen koulu on samoilla sijoillaan vielä kaksi vuotta, ennen kuin se muuttaa Kaurialan lukion rakennukseen.

– Syksyllä aloittaneet seiskat saavat käydä peruskoulunsa loppuun täällä, mutta ensi vuoden uusilla oppilailla on tulevaisuudessa muutto edessä.