Kanta-Häme Hämeenlinna

Kaurialan päiväkoti sai uuden elämän: 20-luvun klassismia edustava rakennus kätkee pian sisälleen kaksi erinäköistä kotia

Porvariskoti kohtaa talonpoikaistyylin paritaloksi remontoitavassa Kaurialan päiväkodissa.
Julianna Koivu perheineen asettui vuokralle paritalon toiseen puoliskoon. Saaristen seinät tapetoidaan perinnetapetein, mutta Koivut halusivat omalle puolelleen paljastetut hirsiseinät. Sylissä uutta kotia ihmettelee Urho Koivu. Kuva: Pekka Rautiainen
Julianna Koivu perheineen asettui vuokralle paritalon toiseen puoliskoon. Saaristen seinät tapetoidaan perinnetapetein, mutta Koivut halusivat omalle puolelleen paljastetut hirsiseinät. Sylissä uutta kotia ihmettelee Urho Koivu. Kuva: Pekka Rautiainen

Kaurialan kaupunginosassa seisoo puinen autiotalo, jonka pihalla naapurien lapset leikkivät.

– Peppi Pitkätossu alkaa toiveella, että muuttaisipa joku lapsiperhe tuohon taloon. Tämä tuntui Huvikummulta, kertoo Matti Saarinen esitellessään Kaurialan vanhaa päiväkotia, perheensä tulevaa kotia.

Rakennus ehti elää hiljaiselämää pari vuotta ennen kuin Matti ja Johanna Saarinen ostivat vanhan päiväkodin viime kesänä remontoidakseen sen paritaloksi.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Saariset ovat säilyttäneet talon alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ovenkahvat. Kuva: Pekka Rautiainen
Saariset ovat säilyttäneet talon alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ovenkahvat. Kuva: Pekka Rautiainen

Ystävät vuokralle

Saaristen perheeseen syntyy pian yhdeksäs lapsi, joten asuinneliöt tulevat tarpeeseen.

Paritalon toiseen puolikkaaseen on jo asettunut nelilapsinen Koivun perhe, joten leikkikaveria tai lapsenvahtia pihapiiristä ei tule puuttumaan.

– Tuttavaperhe etsi myös asuntoa joten päätimme että me ostamme tämän ja he tulevat vuokralle meille, Johanna Saarinen kertoo.

Koko ja sijainti ratkaisi

Nykyisin Rengossa asuvat Saariset olivat etsineet kotia lähempää Hämeenlinnan keskustaa, mutta näin suureen korjausurakkaan ei ollut alun perin tarkoitus lähteä.

Torikadun varrella sijaitseva Kaurialan päiväkodin kiinteistö valikoitui kokonsa ja sijaintinsa perusteella.

Perheen nykyinen koti on samaa ikäluokkaa joten ensikertalaisina Saariset eivät remonttiin lähteneet.

Antiikin ihailua ja symmetriaa

Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia.

Aikakaudelle tyypillistä talossa on ulkoverhoilun rimoitus, maltillinen koristelu, antiikin ihailu, symmetrinen julkisivu ja messinkiset yksityiskohdat. Seinistä löytyneissä vanhoissa tapeteissa on art deco -tyyliä.

– Ikkunanpuitteet ovat aika yksinkertaiset, mutta koristeiset. Se on 20-luvun klassismia, Johanna Saarinen esittelee.

Puiset lattialaudat Saaristen puolella taloa oli vasta hiottu kuvienottopäivänä. Kuva: Pekka Rautiainen

Yhdistelmä vanhaa ja uutta

Vuokralle annettu puoli remontoitiin ensin ja Koivut valitsivat omat pintaratkaisunsa.

Heidän toiveestaan hirsiä ja tiilimuureja paljastettiin esille ja seinille tehtiin puolipanelointeja.

Valmistunut Koivujen koti on yhdistelmä vanhaa ja uutta. Keittiössä alkuperäinen, valkoiseksi maalattu helmipaneelikatto kruunaa huonetta, jonka paljasta hirsiseinää ja punaisia tiiliä ei olisi 20-luvun porvarillistalossa nähty.

Sata vuotta myöhemmin uusi ja vanha ovat tilassa kuitenkin sulassa sovussa.

Koivujen keittiössä on alkuperäinen helmipaneelikatto. Kuva: Pekka Rautiainen

Tehtävää riittää vielä

Saaristen omaan käyttöön tulevassa talonpuoliskossa riittää vielä remontoitavaa.

Ulkoa yhtenäinen talo tulee kätkemään sisälleen kaksi hyvin erilaiselta näyttävää kotia.

– Heidän puolensa on enemmän talonpoikaistyylinen. Meille tulee porvaristyylinen, Johanna Saarinen naurahtaa ja kertoo perinnetapeteista, joita on suunnitellut seinilleen.

Vielä paljon tehtävää, mutta perheen toiveissa on, että syksyllä keskikerros ja yläkerta saataisiin asumiskuntoon. Myöhemmin remontoitava on vielä kellari.

Matti ja Johanna Saarinen ovat vaalineet talon rakennushistoriallista arvoa remonttia tehdessään. Kuva: Pekka Rautiainen

Samat ovet kuin sata vuotta sitten

Saariset ovat vaalineet talon rakennushistoriallisia arvoja peruskorjaus- ja muutostöissä.

Ulkoseinärakenteet on säilytetty ja sisällä puulattiat ovat paljolti alkuperäiset.

– Kun huoneeseen tulee, täällä on sama ikkuna kuin täällä oli 20-luvulla. Täällä on samat ovet ja jopa samat ovenkahvat, saman aikakauden tapetit ja samat lattiat, Matti Saarinen esittelee perheen tulevaa olohuonetta.

Puiset lattialaudat on hiottu ja ne odottavat harmaata maalikerrosta.

– Uskomme, että nämä ovat 20-luvulla tähän laitettuja lautoja.

Remonttia tekemään on palkattu paikallisia ammattilaisia ja asiantuntijoita.

Kylpyhuoneita tehtiin lisää

Vaikka rakennuksen satavuotista charmia on säilytetty mahdollisuuksien mukaan, murtuu illuusio aikamatkustuksesta viimeistään kylpyhuoneisiin mennessä. Vessat ja kylpyhuoneet on pitänyt tehdä kokonaan uusiksi.

Amerikassa vietetyt vuodet tutustuttivat Saariset sikäläiseen tapaan, että jokaisessa makuuhuoneen yhteydessä on kylpyhuone, joten päämakuuhuoneeseen sellainen lisättiin.

500-neliöinen talo saatiin hyvin jaettua kahden perheen asunnoiksi. Kuva: Pekka Rautiainen

Ei sisäilmahuolia

Saariset ovat luottavaisia talonsa sisäilman laadun suhteen, eikä talon rakenteita avatessa ole tullut ikäviä yllätyksiä vastaan.

– Vanhoissa taloissa aina mietitään sisäilmaa ja asia pitää ottaa ammattimaisesti, Johanna Saarinen sanoo.

Mittavaa peruskorjausta vaatineen rakennuksen yksi ongelma oli, että kellariin ei aikaisemmin tullut raitisilmaa. Nyt koko taloon tulee koneellinen, tehokas ilmanvaihto.

Matti Saarinen huomauttaa, että keskikerroksen ja yläkerran tiloissa on aina ollut hyvä sisäilma.

– Talossa on tehty perusteellinen remontti ja kaikki on kunnossa, Matti Saarinen kertoo.

Seinät ovat vielä valkoiset, mutta pian ne tapetoidaan perinnetapetein. Kuva: Pekka Rautiainen

Omenapuu saa kasvaa rauhassa

Talossa on yhteensä reilut 500 kerrosneliötä. Tontilla on myös käyttämätöntä rakennusoikeutta 700 neliötä eli pienen kerrostalon verran.

Tien vieressä kasvaa komea omenapuu, joka saa toistaiseksi jäädä rauhaan, sillä Saarisilla ei ole rakennussuunnitelmia.

Huvikumpu seisoo siis tontillaan yhä yksin, mutta nyt täynnä elämää. HÄSA

Kaurialan vanha päiväkoti

Kaksikerroksinen rakennus on peräisin vuodelta 1922.

Kaupunki osti talon 1992 ja muutti sen Kaurialan päiväkodiksi.

Päiväkotitoiminta rakennuksessa loppui kesäkuussa 2017, minkä jälkeen kohde laitettiin myyntiin.

Saariset ostivat talon ja noin 2 500 neliön tontin kesällä 2019.

Rakennus remontoidaan paritaloksi jaettavaksi Saaristen sekä heidän ystäväperheensä käyttöön.

Asemakaavassa talo noteerataan rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi.

Rakennus vaatii mittavan peruskorjauksen ja muutostyöt asuinkäyttöön sopivaksi.

Päivän lehti

7.7.2020