Kanta-Häme

Kausityöntekijät odottavat verokorttejaan – Verotoimiston uusi ohjelmisto ruuhkautti käsittelyajat

Verokorttien käsittelyajat ovat venyneet tänä vuonna normaalia pidemmiksi.
Tyrvännön hedelmä- ja marjatilalla työskentelee vuosittain 40–50 pääosin ukrainalaista tai latvialaista työntekijää. Kuvassa latvialainen Dina Kaimakova. Hän kuuntelee usein äänikirjoja toisten työntekijöiden kanssa työnteon ohessa. Kuva: Sara Aaltio
Tyrvännön hedelmä- ja marjatilalla työskentelee vuosittain 40–50 pääosin ukrainalaista tai latvialaista työntekijää. Kuvassa latvialainen Dina Kaimakova. Hän kuuntelee usein äänikirjoja toisten työntekijöiden kanssa työnteon ohessa. Kuva: Sara Aaltio

Kun ulkomaalainen työntekijä tulee töihin Suomeen tilapäisesti ja haluaa verotuksen tapahtuvan progressiivisesti, tulee työntekijän hakea suomalainen henkilötunnus ja rajoitetusti verovelvollisen verokortin.

Hedelmän ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan monet verotoimistot ovat ruuhkautuneet ja tänä vuonna verokorttien saamisessa on ollut viivettä.

Lopella sijaitsevan Selinin marjatilan yrittäjä Esa Selin kertoo, että verokortit ovat tulleet normaalisti parin viikon sisällä, mutta nyt Selin on odottanut niitä yli kuukauden.

– Verokortteja on odotettu hartaasti. Palkanmaksu takkuaa ja muut liitännäismaksut pitäisi hoitaa ajallaan, Selin pahoittelee.

Ilomäki näkee viivästymisen ongelmana esimerkiksi sen, että tulot pitäisi ilmoittaa tulorekisteriin viiden päivän kuluttua palkan maksusta.

Maistraattiin verotoimiston jonojen sijaan

Myös hämeenlinnalaisen Kankaisten marjatilan yrittäjä Pirkko Kämäri odottelee kesäkuun alussa haettuja verokortteja.

Kankaisten tilalla on työskennellyt jo yli 20 vuoden ajan tutut virolaiset työntekijät. Selinin tilalla työskentelee kesäisin noin 40 ukrainalaista työntekijää, joista suurin osa on tilalle tuttuja edellisvuosilta.

Kämäri käyttää uudet virolaiset työntekijänsä, jolta ei vielä suomalaista henkilötunnusta löydy, tunnistautumassa maistraatissa verotoimiston sijaan. Hän ei asioi verotoimistossa lyhyiden aukioloaikojen takia.

Hämeenlinnan verotoimisto on kesäisin auki maanantaisin ja tiistaisin kello 9-12.

– Verotoimiston virkailijat ovat syyttömiä ruuhkiin. Verohallinnon kapasiteetti on alimitoitettu, Kämäri toteaa.

Tyrvännön hedelmä- ja marjatilalla työskentelee vuosittain 40–50 pääosin ukrainalaista tai latvialaista työntekijää. Yrittäjä Jussipekka Markkasella asiat verotoimiston kanssa ovat sujuneet ongelmitta.

Hän varaa yleensä ajan etukäteen netin kautta. Oli ajanvaraus tai ei, Markkanen ei ole verotoimistossa jonottanut.

– Ei toimisto ole auki kuin kolme tuntia päivässä. Eihän siellä ehdi kauan olemaankaan, hän heittää.

Uusi ohjelmisto puuroutti verokorttien käsittelyajat

Lyhyet aukioloajat johtuvat Sisä-Suomen verotoimiston prosessivastaava Jari Saarinen mukaan digitalisaatiosta, mikä on laskenut asiakasmääriä.

Lähes kaikki veroasiat pystyy hoitamaan OmaVerossa tai puhelimitse. Yli viidelle ulkomaalaiselle kausityöntekijälle tulee aika tunnistautumiseen varata etukäteen verotoimistosta.

– Ajanvarauksen jälkeen, olemme ottaneet aukioloaikojen ulkopuolella yhteyttä puhelimitse, Saarinen kertoo.

Saarisen mukaan suurin syy pitkiksi venyneille verokorttihakemusten käsittelyajoille johtuu uudesta ohjelmistosta.

– Veroilmoitusten uusi käsittely vie meillä resursseja. Mitä tutummaksi ohjelmisto tulee, sitä paremmin saadaan viivettä kiinni, Saarinen kertoo.

Toinen ruuhkaa aiheuttava tekijä on ollut vanhojen lomakkeiden käyttäminen.

– Vanhat edellisvuoden lomakkeet täytyy muuttaa digitaaliseksi, jonka jälkeen ne tulevat vasta käsittelyyn. Olisi tärkeää käyttää vuoden 2019 lomakkeita.

Jos verokorttihakemuksen lähettää postitse, ne menevät yleiseen työluetteloon. Silloin ne voidaan käsitellä missä tahansa Suomea vanhin ensin -periaatteella.

Jalkaudutaan marjatiloille, mutta vain poikkeustapauksissa

Tapauskohtaisesti verotoimistosta saatetaan myös jalkautua marjatilalle, jos tilalla on suuri marjanpoimijaryhmä ja normaalin asiakaspalvelu ei siitä ruuhkaudu. Viime vuonna vierailuja ei tehty, vaan kaikki asiat saatiin sovittua ajanvarauksella.

Ilomäen mukaan uusi kausityölaki hankaloittaa kausityöntekijän työnhakemista ja aloittamista. Siitäkin huolimatta, että se muovattiin työntekijälähtöisemmäksi.

– Ajatuksena kaunis, mutta toteutus tökkii.

Kun työntekijä hakee Suomesta kausityölupaa Suomen edustustosta tai Maahanmuuttovirastosta, tulee hänen täyttää kuusisivuinen lomake. Siinä kysytään asioita, joihin työnantaja osaisi parhaiten vastata: muun muassa työpaikan katuosoitetta, työehtosopimuksesta, työajoista ja työtehtävistä.

– Prosessia pitäisi yksinkertaistaa rajusti. Niin kuin Suomessa yleensäkin, työnantaja ilmoittaisi työn, työehtosopimuksen, jota noudatetaan ja työn kuvan. Työntekijä päättäisi tarttuuko työhön vai ei ja asian pitäisi olla Migrille ok, Ilomäki sanoo.

Ilomäki korostaa, että ulkomaista kausityövoimaa tarvitaan, sillä Suomesta ei löydy noin 15 000 kausityöntekijää tiloille, jotka sijaitsevat ympäri Suomen. HÄSA.