Kanta-Häme

Kävely säästää miljoonia euroja

Liikenneinsinööri Minna Ylikärppä on löytänyt Riihimäen kaupungille miljoonasäästöt. Ne saadaan kokoon ilman euronkaan leikkausta. Parasta on, että talkoisiin pääsevät osallistumaan kaikki asukkaat.

– Jos jokainen 20–74 -vuotias riihimäkeläinen kävelee joka päivä 50 metriä enemmän kuin nyt, kaupunki säästää 965 000 euroa vuodessa. 20–64 -vuotiaiden päivittäisellä 35 metrin pyöräilyn lisäyksellä säästöä kertyy 187 000 euroa.

Luvut ovat jäävuoren huippu selvityksestä, jonka Minna Ylikärppä on laatinut Riihimäen kaupungin liikuntatoimelle lopputyönään Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän selvitti kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjä maailman terveysjärjestön WHO:n laatimalla HEAT-työkalulla.

– Ei ole kysymys lenkkeilyn lisäämisestä, vaan aivan tavallisesta kulkemisesta paikasta toiseen. Jos autoilun sijaan siirrytään kävelemään tai pyöräilemään, siitä hyötyy sekä liikkuja että yhteiskunta. HEAT on vain työkalu, jolla voidaan laskea euromääräinen hyöty.

Laskutapa ei kuitenkaan ota huomioon sairastamisen tai sairauspoissaolojen vähenemisestä syntyvää säästöä, joten säästöt ovat todellisuudessa suuremmat, kuin HEAT:in antamat varovaiset arviot.

Liikunnan lisääminen vähentää sairastumista tuki- ja liikuntaelinten sekä sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen.

Se laskee liikunnan puutteesta aiheutuvien sairauksien vähenemisestä saatavan kuolleisuuden alenemisen ja siten syntyvän taloudellisen hyödyn.

Asukkaalle auton vaihtaminen pyörään pienilläkin matkoilla laskee riskiä kuolla ennenaikaisesti.

– Jos pyöräilee sata minuuttia viikossa, riski kuolla ennen aikojaan pienenee 10 prosentilla ei-pyöräileviin verrattuna. Vastaavasti 200 minuuttia vähentää riskiä 20 prosentilla.

Riihimäen kaupungille tekemässään selvityksessä Minna Ylikärppä tarkasteli taloudellista hyötyä, joka syntyy 5, 10 ja 15 prosentin kävelyn ja pyöräilyn lisäyksillä.

Kävelymatkojen kasvattaminen tuottaa suurimmat euromääräiset säästöt, sillä eläkeiän saavuttaminen vähentää pyöräilyä, kun taas kävelyä jatketaan pitempään.

– Hyödyt ovat nyt numeroina, mutta hyötyjen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Kööpenhaminassa työ käynnistyi 1990-luvun alussa. Nyt siellä tehdään kaikista matkoista 45 prosenttia pyörällä, kun taas Suomessa vain seitsemän.

Riihimäellä kaksi kolmasosaa kilometrin pituisista matkoista taitetaan kävellen tai pyörällä, mutta 1–3 kilometrin matkoista vain 38 prosenttia. 3–5 kilometrin matkoista 65 prosenttia kuljetaan autolla ja vain 21 prosenttia pyörällä.

Minna Ylikärppä painottaa, etteivät ihmiset lisää kävelyä tai pyöräilyä, elleivät reitistöt ole kunnossa. Yhdistetyt väylät hankaloittavat kulkemista.

– Kun kävelijöille on oma ja pyörille oma väylä, sujuva liikkuminen houkuttelee. Reitit eivät saa katkeilla tai kiertää pitkiä lenkkejä.

Oman työmatkansa Minna Ylikärppä taittaa ensin junalla ja hyppää Helsingin asemalla pyörän päälle. Suora ja hyvä baana asemalta Lauttasaareen taittuu 15 minuutissa. Bussia tai autoa nopeammin.

– Kotiin tultua ei enää tarvitse lähteä erikseen lenkille! HÄSA

Päivän lehti

6.6.2020