Kanta-Häme

Kaveripiirin pihakisa paisui turnaukseksi

Parhaillaan käytävät jalkapallon MM-kisat jäävät ainakin päiväksi tauolle hämeenlinnalaisen Mikko Toivasen kaveripiirissä.

Tänään aamutuimaan Kaurialan hiekkakentälle kokoontuu viitisenkymmentä enemmän tai vähemmän kilpailuhenkistä miestä ja naista mittelemään mölkkymestaruudesta.

– Meille tämä on MM-turnaus, vaikka se virallinen mölkynheiton MM-kisa käydäänkin Lahdessa, sanoo turnauksen järjestelyistä vastaava Toivanen.

Ensimmäinen turnaus järjestettiin kesällä 2005 Toivasen vanhempien pihassa Kaurialan Rinkelinkadulla, eli nyt on kyseessä kymmenes kerta. Jalkapallokin liittyy mölkkykisaan, sillä innoitus siihen tuli tuona kesänä järjestetystä MM-turnauksen esikisasta eli neljän vuoden välein pelattavasta Confederations Cupista.

– Me seurasimme futismatseja kaveriporukalla ja siitä saatiin inspiraatio järjestää oma turnaus. Lajiksi valikoitui mölkky, koska sitä pelasimme muutenkin, Toivanen muistelee.

Voittaja saa nimensä pokaaliin

Ensimmäisessä turnauksessa oli mukana 16 osallistujaa, ja sen jälkeen lisää on tullut vuosittain. Aina joku tuo mukana kavereitaan ja sana leviää.

– Silloin ensimmäisellä kerralla arvoimme kilpaparit ja parista voittaja pääsi jatkoon ja häviäjä putosi. Nyt meillä oli futishenkisesti lohkoarvonnat, ja kunkin kuusihenkisen lohkon kaksi parasta jatkaa eteenpäin kohti finaalia.

Turnauksen voittaja saa vuodeksi haltuunsa pokaalin, johon on kaiverrettu kaikkien voittajien nimet.

– Joka vuosi turnauksen on voittanut eri henkilö, kukaan ei ole pystynyt uusimaan mestaruuttaan, sanoo Toivanen, joka itse on ollut kerran finaalissa ja yltänyt kerran pronssille.

Enemmistö kilpailijoista on miehiä, mutta naisiakin on mukana, esimerkiksi tänä vuonna kymmenkunta. Turnauspäivän päätteeksi tänään kilpailijat matkaavat tilausbussilla Kipinäniemeen saunomaan ja rentoutumaan.

Turnaus monelle vuoden kohokohta

Mikko Toivanen kertoo pelanneensa mölkkyä pikkupojasta asti. Hän on kokeillut myös petankkia, mutta mölkky on tuntunut mieleisemmältä.

Vaikka onnella ja sattumalla on osuutensa pelissä, heittokäsi kehittyy vuosien myötä.

– Tämä on mukava peli siinä mielellä, että kuka vaan voi pärjätä. Mutta kokemus auttaa lukemaan etäisyyksiä ja arvioimaan, minkälaisella voimalla kalikka pitää heittää.

Turnauksen järjestäjää lämmittää kiittävä palaute.

– On kiva, että tämä on saanut suosiota ja hyvää palautetta. Moni on kehunut, että tämä on vuoden kohokohta. Eikä kaikkia kavereita näkisi välttämättä muuten edes kerran vuodessa, Toivanen sanoo.

Hän tunnustautuu muutenkin urheilumieheksi. Nuorempana hän on pelannut jääkiekkoa ja jalkapalloa seuratasolla, ja liikkuu edelleen säännöllisesti ja mielellään.

Toivanen on töissä Finnkorkilla ja perheessä on puoliso ja nelikuinen tyttövauva sekä viisivuotias tytär puolison aiemmasta liitosta.

– Perheen tahtiin harrastukset nykyään menevät, mutta liikkuminen on edelleen tosi tärkeää. (HäSa)

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic