Kanta-Häme

Kehitysapu on tuonut tuloksia

Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr.) haluaa nostaa esiin kehitysyhteistyön onnistumisia, joista hänen mukaansa ei tällä hetkellä puhuta tarpeeksi.

Hänen mukaansa vuoden 2000 Johannesburgin sitoumus on huikea menestystarina. Sen jälkeen on edistytty harppauksin monissa kansainvälisissä tavoitteissa ja maailman köyhyys on vähentynyt.

– Tytöt ja pojat aloittavat peruskoulun yhtä usein, äitiys- ja lapsikuolleisuus on vähentynyt ja pääsy puhtaan veden äärelle on kasvanut, Sinnemäki muistuttaa.

Hänen mukaansa kehitysavussa tehtyjä virheitäkään ei pidä lakaista maton alle. Yksi niistä on valvonnan ja raportoinnin pirstaleisuus.

– Kehitysapua saavien maiden hallinnot joutuvat käyttämään valtavan paljon muutenkin haurasta kapasiteettiaan raportointiin eri järjestöille ja valtioille. Jos avunantajayhteisöt yhdistäisivät voimansa ja vaatisivat yhteistä raportointia, rahaa ei menisi turhaan hallintoon, Sinnemäki ehdottaa.

Nato ei voi sanella toimia

Sinnemäki vieraili puolueensa toisen eurovaaliehdokkaan Jyrki Kasvin kanssa maanantaina Hämeenlinnan kirjastolla, jossa he puhuivat kehitysyhteistyöstä ja erityisesti Afganistanin tilanteesta.

Hänen mukaansa Afganistan on valikoitunut Suomen kahdenvälisen avun kohteeksi vaivihkaa lähinnä sotilasoperaation kautta.

– Joillekin oli iso juttu, että Suomi on mukana Nato-operaatiossa. Meidän vihreiden näkökulmasta Suomen täytyisi reippaammin miettiä rooliaan. Emme voi tehdä valintojamme vain sillä perusteella, mitä Nato meiltä pyytää, Sinnemäki toteaa.

Tätä nykyä Suomi tekee kehitysyhteistyötä Afganistanissa erityisesti oikeusvaltioon liittyvissä kysymyksissä.

– Vaikka sotilaskriisinhallinnasta nyt vetäydytään, tarkoituksenamme on jäädä Afganistaniin ja olla jatkossakin kumppanina esimerkiksi poliisikoulutuksen ja siviilikriisinhallinnan asiantuntijoina, Sinnemäki sanoo.

Vaihtoehto huumetaloudelle

Jyrki Kasvi kertoo ymmärtävänsä ihmisten turhautumisen Afganistanin kriisiin, jonka selvittäminen voi tuntua toivottomalta tehtävältä. Hänen mielestään Suomen on kuitenkin oltava mukana avustusjoukoissa jo ihan itsekkäistäkin syistä.

– Afganistan on kokoaan suurempi valtio. Jos olot siellä eivät ole hallinnassa, se säteilee moneen suuntaan. Maa tuottaa tällä hetkellä suuren osa maailman huumeista, Kasvi toteaa.

Hän huomauttaa, että suurin osa afganistanilaisista haluaa elää ihan tavallista elämää.

– EU:n pitää miettiä, millä tavalla me kamppailemme talibanien kanssa afganilaisten sieluista. Koulutus, terveydenhuolto ja turvallisuus ovat juuri niitä keinoja, jotka voivat saada ihmiset vuoristokylissä kokemaan, ettei heidän kannata enää tukea talibaneja, Kasvi sanoo.

Sinnemäen mukaan minkään maan talous ratkea pelkällä kehitysavulla. Se voi kuitenkin luoda edellytyksiä orastavalle yritystoiminnalle.

– Lisäksi me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon ainakin käyttämällä vähemmän opiaattijohdannaisia, jotta emme luo markkinoita niille, Sinnemäki muistuttaa. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020