Kanta-Häme Helsinki

Kehitysvammaiset saivat Turengissa perintövaroilla pihaliikuntavälineitä – Kunnat hakevat ahkerasti omaisuutta Valtiokonttorista

Kunnat hakevat ahkerasti Valtiokonttorille ilman testamenttia ja perillisiä päätyvää omaisuutta.
Janakkalan kunta on hankkinut saamillaan perintövaroilla muun muassa pihaliikuntavälineitä aikuisten kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Katajan pihaan. Välineitä testailevat Matti Vainio (takana vas.), Jaana Tauru, Jukka Virtanen, ohjaaja Kirsi Heiskanen ja Ari Numminen. Kuva: Esko Tuovinen

Ilman perillisiä tai testamenttia kuolleiden kuntalaisten omaisuus on merkittävä lisävara sekä Hämeenlinnan kaupungille että Hattulan ja Janakkalan kunnille.

Hämeenlinnan kaupungilla oli vuoden 2018 lopussa käytettävissä Valtiokonttorilta haettuja perintövaroja yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Janakkala on viimeksi saanut Valtiokonttorilta valtiolle päätyneistä perinnöistä rahaa vuonna 2015 yhteensä 182 500 euroa. Aiempia perintövaroja oli käyttämättä tuolloin 30 000 euroa.

Hattula on hakenut vain yhtä perintöä vuonna 2016. Saatu summa oli noin 90 000 euroa.

Vanhusten asuntojakin saatu kunnostettua

Hämeenlinnan kaupungin yksiköt voivat hakea rahoitusta perintövaroista kaupungin tavoitteiden toteuttamista tukevaan toimintaan.

Kaupungin viranhaltijan esityksestä rahoitusta voidaan myöntää myös verkostokumppaneille. Päätöksen rahoituksen myöntämisestä tekee sivistys- ja hyvinvointijohtaja.

– Ikäihmisten hyväksi osoitetuista varoista on tehty vanhusten asuntoihin pieniä korjaustöitä sekä järjestetty ja järjestetään erilaista toimintaa muun muassa Vanhusten viikolla ja Ikäihmisten hyvinvointipäivillä. Lisäksi kunnostetaan Hauhon kuntopuistoa ja eri yksiköiden kuntosalilaitteita, kertoo controller Leena Thure Hämeenlinnan kaupungin talouspalveluista sähköpostitse.

Pienillä summilla isoja asioita

Tuoreimpina päätöksinä esimerkiksi Hippaloiden työpajoille on myönnetty 12 500 euroa, kansainväliselle nukketeatterifestivaalille 5 000 euroa ja 4 600 euroa Tuuloksen nuorten 4H-iltakahvilatoimintaan.

Kaupunki on myöntänyt rahoitusta myös esimerkiksi leiritoimintaan, nuorten kesätyöllistämiseen, tilavuokriin ja koululaisten loma-ajan toimintoihin.

”Hyvä lisä kunnan talouteen”

Janakkalassa perintövaroja on käytetty vanhusten avohoidon kehittämiseen ja kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaaliohjaukseen, sekä vaikeasti työllistyvien henkilöiden eläkeselvittelyyn.

– Myös ehkäisevään lastensuojeluun on sijoitettu perintörahoja. Lisäksi on hankittu pihaliikuntavälineitä kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Katajan pihaan. Nyt tilin saldo on nolla, kertoo talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikainen Janakkalan kunnan perusturvasta.

– Kunnan taloushan on aina ollut tiukka, ja perintövarat ovat olleet hyvä lisä kunnalle, Matikainen lisää.

Samoin varojen merkityksen näkee myös Hattulan vs. talous- ja henkilöstöjohtaja Terhi Huida.

– Niillä on tuettu lapsia ja nuoria, vammaisia, vanhuksia ja vähävaraisia perheitä sekä kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Eri ikäryhmille on hankittu kuntoilu- ja urheiluvälineitä sekä eri kohderyhmille lisäpalveluita ja lisätyövoimaa, joita kunta ei olisi voinut oman talousarvionsa kautta kustantaa, Huida vastaa sähköpostilla.

Testamenttilahjoitukset harvinaisempia

Suorat testamenttilahjoitukset kunnille ovat harvinaisia. Hattulasta ja Janakkalasta kerrotaan, ettei heille ole tullut yhtään lahjoitusta ainakaan lähivuosina.

Hämeenlinnan kaupunginlakimies Merja Korhonen kertoo, että hänen tiedossaan on tällä hetkellä vain yksi, viime vuonna suoraan kaupungille osoitettu testamenttilahjoitus.

– Testamenttaaja on hyvin usein määritellyt mihin kohteeseen varat pitää käyttää. Monesti kaupunki velvoitetaan perustamaan joku rahasto tiettyyn tarkoitukseen.

Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen stipendirahastot. Vuoden 2018 lopussa Hämeenlinnalla oli lahjoitusrahastossa rahaa lähes 75 000 euroa. HÄSA

Lue myös: Järjestöille testamentataan yhä useammin omaisuutta, jopa lemmikkieläimiä