Kanta-Häme

Keksitkin ovat supereita!

Menestystarina alkoi siitä, kun Rantakarin pojista vanhin Akseli unelmoi koko perheen omistamasta ravintolasta.

Superkahvilan nimi ei alkuun vakuuttanut äitiä, joka yritti ehdottaa vaikkapa piknik-kahvilaa. Lopulta Akselin keksimä nimi sai kuitenkin jäädä.

Ylihuomenna sunnuntaina perheen omakotitalon pihan pop-up-kahvilaan saapuu asiakkaita jo kolmatta kertaa, ja kahvilan pitäjinä ovat jälleen Rantakarin 5–8-vuotiaat veljekset.

Nuorimmainen viihdyttää vieraita

Kahvilan listalta löytyy esimerkiksi Akselin omalla reseptillään leipomia superkeksejä.

– Ne ovat vähän kuin kaurakeksejä, mutta pehmeämpiä, hän kuvailee.

Kahvia ja teetäkin tarjoillaan super-etuliitteellä. Kahvilassa on myös vanhaan tapaan tarjolla munatonta, maidotonta ja gluteenitonta mokkapalaa, mutta nyt myös karppaajalle sopivaa mutakakkua.

Asiakkaat tekevät tilauksensa ensin kassalle. Se on keskimmäisen veljen, Ilmari Rantakarin, lempipaikka.

– Siinä oppii laskemaan, sanoo juuri ensimmäisen luokan aloittanut poika.

Jalmari Rantakari taas on nuorimmaisena erikoistunut viihdyttäjän tehtävään ja vaihtaa lukuisia kertoja roolivaatteita kahvilapäivän aikana. Kahvilassa on nähty esimerkiksi Nalle Puh, Teräsmies, sammakko ja leppäkerttu.

Tarjoilijan tehtäviin osallistuu koko perhe. Avuksi tulevat myös kummit, jotka hääräävät keittiön puolella.

Herkkuja on jäänyt myös pojille

Superkahvilassa pöytiä on sekä sisällä että ulkona.

– Ekana vuonna oli kyllä aika jännää, kun ei tiennyt, tuleeko kävijöitä kaksi vai 200, kertoo poikien äiti Sini Rantakari.

Ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli noin 120, toisena vuonna 150.

Kolmessa tunnissa ei siis ehdi tulla tylsää.

Äidin mukaan tähän asti leivonnaisten määrä on osattu arvioida melko hyvin. Vähän herkkuja on jäänyt jäljelle myös ahkerille työntekijöille.

– Ja vohvelitaikinaa on varalta ainakin niin paljon, että se ei lopu millään.

Asiakkaita Helsingistä saakka

Kävijöinä on ollut sekä tuttuja että tuntemattomia. Perheen ystäviä on saapunut niin Helsingistä kuin Lahdestakin. Kerho- ja koulukavereiden lisäksi on saapunut myös niitä, jotka ovat vain kulkeneet ohi ja huomanneet paikan sattumalta.

Kahvilaa myös mainostetaan etukäteen, ja mainoksia jaetaan naapureiden postilaatikoihin. Suunnittelu onkin iso osa hauskuutta.

Aiempien kertojen kokemuksista on opittu. Aluksi käytössä oli pöytiintarjoilu, mutta tilaukset siirrettiin pian asiakkaiden määrän vuoksi kassalle.

Tilauksille tehtiin viime vuonna myös lomake, johon on helppo rastittaa, mitä kukin asiakas on tilannut. Silloin ei haittaa, jos kirjoitus ei suju kaikilta pojilta vielä kovin nopeasti.

Tuotto köyhien lasten hyväksi

Tuottoa kahvilasta on yleensä tullut noin 350 euroa. Kahtena ensimmäisenä vuonna se lahjoitettiin Kirkon Ulkomaanavulle, ja nyt lahjoituksen saa Unicefin Lasten hätäapurahasto. Lapset ovat itse saaneet päättää avustuksen saajat. Hieman palkkiota he ovat itsekin työstään ansainneet.

Poikien haaveissa on ollut myös Superpizzerian perustaminen, mutta ainakin vielä mietitään, pystyttäisiinkö silloin palvelemaan kaikkia asiakkaita.

Into kahvilan pitämiseen ei ainakaan ole laantunut.

– Ensi vuonna aiomme pitää taas kahvilan, ehkä jopa keväällä, haaveilee Akseli.

– Parasta täällä on, että lapset ovat töissä, hän kertoo. (HäSa)

 

Superkahvila pop-up-ravintolapäivänä sunnuntaina 17.8. kello 12–15 osoitteessa Vääpelintie 6.

Katso kartta ravintolapäivän muista kohteista Hämeenlinnassa perjantain Hämeen Sanomista!