Kanta-Häme

Kelakyytien kimppahankinta toisi säästöä

Varsinaisten sote-palveluiden lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset saatetaan tulevaisuudessa järjestää maakunnan mittakaavassa.

Kela etsii mallia, jolla kuntien ja Kelan kustantamat kuljetukset voitaisiin hankkia yhdessä ja samalla saavutettaisiin säästöjä. Eri osapuolten kustantamia matkoja voitaisiin myös yhdistellä.

Kuljetukset maksavat paljon. Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuskustannukset olivat vuonna 2014 noin 150 miljoonaa euroa.

Kelakyytien mittari taas raksutti viime vuonna 292 miljoonan euron edestä.

Kelan vastaava suunnittelija Anne Giss sanoo, että yhteishankinta olisi pitänyt luoda ja toteuttaa jo aikoja sitten.

– Soten maakuntamalli tarjoaa uuden mahdollisuuden, sillä Kelan olisi ollut melko mahdotonta neuvotella kuljetuksista yli 300 yksittäisen kunnan kanssa.

Kuljetukset ovat nyt siiloutuneet. Esimerkiksi Kela vastaa sairausvakuutuslain mukaisista kuljetuksista ja sairaanhoitopiirit kiireettömistä potilassiirroista laitosten välillä.

Kunnat taas kustantavat muun muassa sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset matkat.

Kela ja Hämeenlinnan seutu sorvaavat yhteishankintakokeilua, jonka mahdollisesti synnyttämä malli olisi hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

Päätös Hämeenlinnan seudun yhteisestä kyytikeskuksesta on jo tehty.

Työn edetessä kävi ilmi, että myös Kelan tarpeet ja tavoitteet ovat samat. Se hyppäsi mukaan seutukunnan rattaille.

Pilottiselvitykseen voivat liittyä myös kaikki Kanta-Hämeen kunnat.

Projektipäällikkö Katja Hietalan mukaan yhteishankinta voisi sisältää henkilökuljetukset alusta loppuun. Käytännössä kaikkien mukanaolevien matkojen tilaukset vastaanotettaisiin, yhdisteltäisiin kyyteihin ja välitettäisiin ajettaviksi kyytikeskuksen kautta liikennöijille. Keskus myös laskuttaisi ja jakaisi kuljetuskustannukset eri osapuolille.

Koulukyydit ovat suunnitelmassa mukana vain vähäisissä määrin.

– Ensimmäiset ajot voitaisiin ajaa jo kesällä 2017. Todennäköisesti järjestelmä laajenisi maakunnassa vaiheittain, koska se olisi kerralla liian suuri toteutettavaksi, Hietala arvioi.

Mallin löytymisellä on Gissin mukaan jo kiire. Kuljetusten kartan piirtää uusiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen vuonna 2019. Uutta tuo lisäksi liikennekaari, joka väljentää liikennemarkkinoiden sääntelyä vuonna 2018.

– Keskittäminen lisää aina matkakustannuksia, koska matkat pitenevät. Toisaalta siirtokuljetukset taas saattavat vähetä keskittämisen ansiosta. Kokonaisuutta on vielä vaikea arvioida.

Giss on huolissaan muutosten voimasta. Kun taksien asemapaikkasäännöksistä luovutaan, takseja ei ehkä olekaan haja-asutusalueella samaan tapaan kuin ennen. Kuljetuspalveluiden puute syrjäseuduilla leikkaisi sekä yhdenvertaisuuden että palvelujen valinnanvapauden.

– Yhteiskunnan korvaamat matkat olisi tarkoituksenmukaisinta yhdistellä ja kilpailuttaa. Yhteishankinnalla matkoihin voidaan saada riittävästi volyymiä ja erilaista kalustoa toivottavasti kohtuuhinnalla.

Anne Gissin mukaan hinta ja tehokkuus eivät ole ainoita kriteereitä.

– Laadun on oltava sellainen, jota sairaiden ja vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut edellyttävät.