Kanta-Häme

Kelan virkakieli selkiytyy pikkuhiljaa

Tuttu tilanne: Kelan kirje on kirjoitettu sellaisella virkamiesjargonin umpihutulla, ettei päätöksestä saa selvää ilman tulkkausapua.

Ongelma on Kelassa ymmärretty, ja päätöstekstien selkeyttämisprojekti on aloitettu, mutta urakka on niin valtava, että kimuranttia kapulakieltä tavataan vielä pari vuotta.

Miksi Kelan kirjeet ja päätökset kirjoitetaan niin vaikeaselkoisiksi, Kelan johtaja Mikael Forss?

– Se johtuu varmaankin Kelan virastoluonteesta. Päätökset on kirjoitettu hallintojuristeja eikä asiakkaita varten, Forss huokaa.

Hän on itsekin painiskellut monimutkaisten lomakkeiden kimpussa, kun auttoi äitiään täyttämään Kelan papereita.

– Se ei ole helppoa, vaikka minulla on hyvä koulutus. Pitäisi ymmärtää sitä terminologiaa, jotta tietäisi, mitä sinne kirjoitetaan.

Tilanteen luvataan parantuvan ensi vuonna. Tähän mennessä on ehditty uudistaa noin 30 hakemuslomaketta ja noin 250 asiakaskirjettä aikaisempaa ymmärrettävämmiksi. Ensi vuonna luvataan uudistaa loput, noin 200 lomaketta ja yli 1 000 kirjettä.

Huomenna voi liittää liitteitä

Kelan uudistamisohjelma Kohti uutta Kelaa jatkuu vuoteen 2015. Siihen liittyvä tuorein uudistus otetaan käyttöön huomenna.

Huomisesta alkaen Kelan verkkopalvelussa asioivat asiakkaat voivat liittää hakemuksiinsa sähköisiä liitteitä. Lisäksi netissä voi lähettää turvallisia, suojattuja viestejä Kelalle.

Toinen tulossa oleva uudistus on ajanvaraus verkossa. Asiakkaat, joiden asiaa ei voi hoitaa verkossa tai puhelimessa, voivat itse varata netissä ajan Kelan asiakaspalveluun.

Nettiajanvaraus on nyt kokeiltavana kolmella alueella, mutta se otetaan käyttöön koko maassa ensi vuoden kuluessa.

Kelan työkykyneuvonta laajenee ensi vuonna sairaiden ja vammaisten asiakkaiden palveluun. Tavoitteena on, että tällä asiakasryhmällä olisi käytettävissä henkilökohtainen Kela-neuvoja.

Työkykyneuvonta alkoi vuoden alussa. Palvelu toimii niin, että työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos sairauspäivärahakausi pitkittyy tai sairausjaksot alkavat toistua.

Tähän mennessä työkykyneuvontaa on tarjottu lähes 3 000 asiakkaalle.

Suurin ongelma tietojärjestelmien kirjo

Kelan johtaja Mikael Forss pitää terveydenhuollon tietojärjestelmien laajaa kirjoa suurena ongelmana.

– Jos tässä maassa olisi ollut tarpeeksi jämäkkä johto, olisi säädetty laki, jonka perusteella kaikkiin sairaanhoitopiireihin tulisi sama tietojärjestelmä, Forss sanoo.

Hän epäilee, että luvassa on kiivasta kritiikkiä, koska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri päätti jo yksin, mihin tietojärjestelmään se siirtyy.

Forssin mielestä on epätodennäköistä, että koko maan yhtenäinen terveydenhuollon tietojärjestelmä koskaan toteutuu.

– Siitä on puhuttu jo 10 vuotta eikä mitään tapahdu. Ennuste on todella huono.

Forssin mukaan Suomessakin toimisi kansallinen yksikanavainen malli, jossa olisi vain yksi maksaja, mutta useita palveluntuottajia.

Tässä mallissa yksi yhtenäinen tietojärjestelmä olisi itsestäänselvyys. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020