Kanta-Häme

Kellojen siirtelyn loppuminen vaatii vielä monta päätöstä – Suomessa ratkaisu kesä- tai talviajasta on vastavalitulla eduskunnalla

Suomi tekee parhaansa EU-puheenjohtajana heinäkuusta alkaen, että kellojen siirtely saataisiin unionissa loppumaan jo vuonna 2021. Kuva: PATRICK SEEGER
Suomi tekee parhaansa EU-puheenjohtajana heinäkuusta alkaen, että kellojen siirtely saataisiin unionissa loppumaan jo vuonna 2021. Kuva: PATRICK SEEGER

Aamuvirkut iloitsevat ja iltaihmiset harmittelevat. Julkisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että päätökset luopua kellojen siirtelystä EU:ssa ja siirtyä pysyvään talviaikaan Suomessa on jo tehty.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan lopulliset nuijankopautukset ovat vielä monen mutkan takana.

Tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa Romania ei ole edistänyt asiaa siltä odotetussa tahdissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvoksen Maria Rautavirran mukaan kellojen siirtelystä olisi silti mahdollista luopua jo vuonna 2021, jos Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden tavoite toteutuu.

Euroopan parlamentti äänesti osaltaan siirtelyn lopettamisen puolesta maaliskuussa.

– Suomen tavoitteena on, että myös EU-neuvostotason virallinen päätös saadaan ulos Suomen loppuvuoden puheenjohtajakauden aikana. Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista, koska unionimaita on se 27 ja jokainen niistä joutuu kysymään asiaa omilta parlamenteiltaan ja omilta hallituksiltaan ja laatimaan siitä sitten kansallisen näkemyksensä, mutta ratkaisua tavoitellaan, Rautavirta toteaa.

Jos päätös neuvostotason yhteismenettelyssä saataisiin Suomen vetovastuulla aikaan, sitä seuraisi näillä näkymin lyhimmillään 18 kuukauden siirtymäaika.

Jäsenmaiden yhteinen kanta on Rautavirran mukaan ollut tarkoitus saada muodostetuksi jo Romanian kesäkuussa päättyvän puheenjohtajuuden aikana, mutta aika alkaa käydä vähiin.

Eduskunnan käsissä

Kun päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta saadaan nuijittua pöytään, jokainen EU-jäsenmaa päättää itse, jääkö se talvi- eli niin sanottuun normaaliaikaan vai kesäaikaan.

Rautavirran mukaan valtioneuvoston ministerivaliokunnan helmikuun alun linjaus normaali- eli talviajasta ei ole lopullinen päätös, vaan alustava kanta, jonka pohjalta neuvotellaan.

– Lopullisesti aikaratkaisun tekee Suomessa eduskunta, kun asiaa toimeenpannaan kansallisesti, hän muistuttaa.

Suomessa on arvostelua herättänyt paitsi kesäiltojen pimentyminen talviajan seurauksena myös uhka jäädä eri aikaan etelänaapuri Viron kanssa.

Virolaisten enemmistö kannattaa kesäaikaa, kun Suomen kansalaiskuulemisissa pysyvä talviaika keräsi hieman kesäaikaa enemmän kannatusta.

Rautavirta korostaa, ettei Virolla ja Ruotsillakaan ole vielä virallisia kantoja kerrottuna aikavyöhykevalinnoistaan.

Peliliike saa odottaa vielä

Rautavirran mukaan Suomi valitsi alustavaksi kannakseen normaaliajan, koska sillä ei heikennetä Suomen neuvottelumahdollisuuksia.

– Normaaliajassa me pysymme Viron kanssa samassa ajassa ja tunnin Ruotsin edellä, eli emme tavallaan ole tehneet vielä mitään peliliikettä.

Jokainen unionin jäsenmaa saa paitsi vapaasti päättää valitseeko kesä- vai talviajan, ja ne voivat myös muuttaa päätöstään.

– Näin se Venäjälläkin meni, kun he luopuivat kellojen siirtelystä. Siellä muutettiin vielä kertaalleen aikaratkaisua.