Kanta-Häme

Kelluvat talot epäilyttävät yhä

Kaikki hämeenlinnalaiset eivät jaksa uskoa kotikaupungin vetovoimaan.

Engelinrannan kaavaehdotuksesta järjestetyssä yleisötilaisuudessa epäiltiin vahvasti, ettei alue tule rakentumaan suunnitellussa aikataulussa eli noin 15 vuodessa.

– Mistä niitä ihmisiä oikein muuttaisi, useampikin keskustelija tivasi.

Asukkaiden kolmijako

Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki arvioi, että kolmannes asukkaista tulee Hämeenlinnasta, kolmannes pääkaupunkiseudulta ja vielä kolmannes jostain muualta Suomesta.

– Näin jakautuvat uusimpien kerrostaloalueidemme asukkaat tällä hetkellä.

Osin vastaus saatiin myös tilaisuuteen osallistuneelta riihimäkeläiseltä mieheltä, joka kertoi pitkään etsineensä Hämeenlinnasta asuntoa. Sen pitäisi olla kaupungin keskustassa, suhteellisen lähellä moottoritietä ja mahdollisimman korkealla.

Liikaa kerroksia

Myös kaavaesityksen tehokkuus, erityisesti moottoritien läheisyyteen suunnitellut muutamat 12-kerroksiset talot tuntuivat hiertävän varsin runsaslukuisesti paikalle tullutta yleisöä.

Kaavaehdotuksen tehokkuutta on nostettu, jotta maaperältään varsin hankalan alueen rakentaminen olisi kannattavampaa.

Alueen länsilaitaan on piirretty muutamia 12-kerroksisia taloja. Keskimäärin kerrosluku on kuitenkin seitsemän. Aiemmin se oli kuusi.

Tätäkin perustellaan kannattavuudella. Lähteenmäki korostaa, että tehokkuus on samaa luokkaa kuin muualla ydinkeskustassa.

Häneltä tivattiin Museoviraston lausunnosta, jossa korostettiin, että kirkon pitää edelleen pysyä kaupungin keskipisteenä. Hänen mukaansa pysyykin, vaikka nykyisen Citymarketin kulmille tulisi korkeita taloja.

Kelluvat epäilyttävät

Monet ovat epäilleet kelluvien talojen järkevyyttä Suomen olosuhteissa. Ne ovat silti mukana kaavaehdotuksessa.

Tälläkin kertaa, suuri osa puheenvuoroista käytettiin kelluvista taloista. Niitä on suunniteltu Paasikiventien itäpäähän suurin piirtein nykyisen vierasvenelaiturin vaiheille.

Sekä kelluvat talot että korkeimmat 12-kerroksiset talot ovat ehdotuksessa Lähteenmäen mukaan, koska sellaisia ei ennestään ole ja ne tuovat kaupunkiin jotain uutta.

– Esimerkiksi kelluvista taloista on kaavan kokonaisuuden kannalta helppo luopua, jos niin päätetään. Toisaalta ne ovat edullisimmat toteuttaa tällä alueella, koska maaperään ei tarvitse puhdistaa eikä paaluttaa.

Kallista rakentaa

Engelinrannan rakentaminen ei ole halpaa. Eläkkeellä oleva yleiskaava-arkkitehti Jaakko Välimaa epäili nuoremman kollegansa Lähteenmäen laskelmia, joissa ns. nollavaihtoehdon maanpuhdistuskustannukset olisivat 14 miljoonaa, kun taas muiden vaihtoehtojen matalammat.

Nollavaihtoehdossa uusia asuntoja ei rakennettaisi lainkaan, ainoastaan puhdistettaisiin maa-alueet ja kunnostettaisiin puistoiksi. Lisäksi Paasikiventie olisi joka tapauksessa peruskorjattava.

Kustannusero tulee siitä, että nollavaihtoehdossa kaupungille ei syntyisi lainkaan tuloja alueen tonttikaupasta.

Joka tapauksessa alueen kunnostamisen ja infran rakentamisen kustannukset menevät miinukselle, jos laskuihin ei oteta uusien asukkaiden mukanaan tuomaa elinvoimaa ja verotuloja.

Ongelmana on se, että alueella aikoinaan sijainnut kaatopaikka on joka tapauksessa poistettava. Mitään kovin vaarallisia jätteitä sieltä ei ole löydetty, mutta se tuottaa edelleen metaanikaasua. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020