Kanta-Häme

Kelluvat talot mainettaan edullisempia

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala (sd.) ihmettelee joidenkin päättäjien periaatteellista vastustusta Engelinrantaan kaavailtuja kelluvien asuntojen kohtaan.

– En voi toimia luottamustehtävässä miltä musta tuntuu -fiiliksellä eli siltä pohjalta, pidänkö juuri itse kelluvista asunnoista vai en. Minun tehtäväni päättäjänä on katsoa tulevaisuuteen ja luoda kustannusvaikutuksiltaan järkeviä mahdollisuuksia rakentamiselle, Vesala sanoo.

Avainsanana koko Engelinrannan kaavoituksessa on nimenomaan mahdollistaminen. Vesala muistuttaa, ettei osayleiskaava tarkoita sitä, että siihen piirretyt asiat toteutuvat heti ja sellaisinaan.

– Kelluvat talot eivät varmasti rakennu lähimpään kymmeneen vuoteen. Toteutus voi jäädä jopa 30 vuoden päähän, Vesala sanoo.

Edullinen infra

Päinvastaisista arveluista huolimatta kelluvat talot eivät välttämättä tule asukkaille tai kaupungille kovin kalliiksi.

– On laskettu, että ne ovat rakennuskustannuksiltaan halvempia kuin esimerkiksi Hämeensaaressa, jossa infran rakentamisessa tulee varmasti haasteita, Vesala kertoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa on myös huippuosaamista laituritekniikkaan liittyen.

– Marinetek tekee ainoana maailmassa tämän mittaluokan laiturirakenteita.

Laiturit julkisiksi?

Käytännössä talot tuotaisiin paikoilleen betoniponttoonilaiturille ja ankkuroitaisiin pohjaan kiinni joustavilla vaijereilla.

– Siellä on valmiiksi tehty laiturielementti, jossa on infraan liittyvät läpiviennit tehtynä. Kaupungin tehtävä on sitten tuoda infra sinne talolle.

Tulisiko itse laiturirakenne asukkaiden vai kaupungin maksettavaksi?

– Sitä täytyy miettiä. Alkuperäinen idea tämäntyyppisessä rakentamisessa on, että kelluva alue laitureineen jää kaikille avoimeksi tilaksi. Jos se jää rakentajien kontolle, siitä mitä todennäköisimmin tulee suljettu alue, Vesala pohtii.

Lisää selvityksiä

Vesalan mukaan kelluvien talojen kohtalo voi olla kiinni valtuuston tahdon lisäksi myös tulevista maaperä- ja virtausselvityksistä.

– Täytyy vielä selvittää, mikä on sedimentin kunto ja millainen riski kelluvat talot ovat rehevöitymiselle. Jos vesistön virtaus muuttuu ja aiheuttaa rehevöitymistä, ei siihen koskaan tulla rakentamaan.

Entä mitä sanot niille, jotka vastustavat kelluvia taloja sen vuoksi, että kaupunkilaisille on luvattu rantareitiltä esteetön näköala järvelle?

– En itse pidä näköalaa kovin hienona. Meillä on toimimaton vierasvenelaituri, jossa ei ole palveluja. Meillä on kaksi huonokuntoista ravintolalaivaa, jotka ovat auki, miten sattuu. Ja sitten meillä on peruskorjausta vaativat, pitkät lokkien riivaamat venelaiturit, Vesala vastaa.

Hän muistuttaa, että kaavaluonnokseen on jätetty näkymiä niin kelluvien talojen kuin raskaammin rakennetulle kerrostalokompeksienkin välistä.

– Jos ajatellaan taloja Paasikiventien takana, niin ei se kelluvien talojen yksi tai kaksi kerrosta vesirajasta ylöspäin tule paljon katutason yläpuolelle. Lehmuksetkin ovat kasvaneet jo niin korkeiksi, että todennäköisesti kelluvat asunnot jäisivät niiden katveeseen.

Tuore ajatus

Vesala myöntää olleensa itsekin aikanaan valtuustossa päättämässä, että alueen itäpuolella luovutaan Paasikiventien varteen kaavailluista kerrostaloista. Sen sijaan kelluvista asunnoista ei siinä vaiheessa ollut kenelläkään mitään tietoa.

Vesalan mukaan idea tuli uudelta yleiskaava-arkkitehdilta Niklas Lähteenmäeltä.

– Hänen tehtävänsä on virkamiehenä tuoda julki tällaisiakin ideoita. Kesäkuisella seminaarimatkalla hän teki vaikutuksen koko lautakuntaan esitellessään innokkaana ja ylpeänä Helsingin toteuttamia, osin rohkeitakin ratkaisuja, Vesala sanoo. (HäSa)