Kanta-Häme

Hulevesimaksut kuohuttavat: "Keltaliivejä löytyy Hämeenlinnastakin"

Kiukkuisen piikittelyn ohessa onnistui myös rauhallinen keskustelu Wetterin auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa.

– Hulevesitaksan joitain perusteita on muutettava, kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri totesi torstaina Wetterin auditoriossa käydyssä, paikoin tulisessakin, hulevesikeskustelussa.

Hänen mukaansa asiaa ollaan viemässä eteenpäin, jotta hulevesimaksusta tulisi nykyistä tasapuolisempi.

Sitä ennen kaupunkirakennelautakunnan on kuitenkin analysoitava kaikki kaupungille tulevat kaupunkilaisten tekemät muistutukset.

– Hulevesimaksuja on lähtenyt 11 500 ja muistutuksia on tullut noin 150, Majuri sanoi.

Muistutukset käsitellään 15. tammikuuta kaupunkirakennelautakunnan ylimääräisessä kokouksessa.

 

Muistutuksia on tulossa vielä lisää, ja niitä Majuri kannustaa tekemään erityisesti, jos maksu on lähetetty väärin perustein.

Osa on saanut jopa ”tonnin lapun” eli 1 000 euron hulevesimaksun rakentamattomasta maapohjatontista tai keskelle metsää asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennetusta omakotitalosta.

– Rakennus- ja huoneistorekisteri ei valitettavasti ole vielä kunnossa, Majuri pahoitteli.

Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti paperilla tai sähköpostilla perusteluineen, miksi maksu ei kuulu sen saajalle.

 

Esa Jaatinen ei hyväksy kaupungin asettamaa hulevesimaksua. Hän oli mukana torstaina Wetterin auditoriossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Kuva: Toni Rasinkangas

Kummastusta herättivät myös perustelut, miten hulevesimaksu määräytyy. Hintahaitari vuodessa on 40–250 euroa omakotitalotonteilla. Teollisuustonteilla maksun kerroin on kymmenen.

Yleisössä istunut sairiolainen Esa Jaatinen keräsi aplodeja.

Hänen oikeustajuunsa ei mahdu, miksi lähetetään ulosottokelpoinen maksu, jos ei aiheuta haittaa kaupungin jätevesiviemäriin.

– Hulevesiviemäröintiä ei ole muualla kuin keskikaupungilla. Sitä paitsi hulevedet laskevat meillä päin alamäkeen katua pitkin ja päätyvät Vanajaan.

Jaatinen arveli, että varsinkin iäkkäiden kohdalla vouti saattaa kolkutella ovella, ennen kuin muistutusta on ehditty edes lähettää kaupungille.

– En hyväksy maksua. Veikkaan, että keltaliivejä löytyy pian Hämeenlinnastakin, Jaatinen viittaa muun muassa Ranskassa ja Belgiassa pidettyihin hallituksenvastaisiin mielenosoituksiin ja mellakoihin.

Sataako teollisuustontille 10 kertaa enemmän kuin omakotitalotontille? Mitä teette, kun kaupungin hulevesi valuu minun tontilleni?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä esitettiin virkamiehille.

 

Keskustelu äityi kovaksi piikittelyksi, jossa niin virkamiehet kuin HS-veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto saivat tuta kaupunkilaisten tyytymättömyyden.

– Minkä jumala hoitaa, sen kaupunki ja vesiyhtiö laskuttaa.

Auditoriossa jopa kinasteltiin, oliko keskustelutilaisuuden kuulutus julkaistu Hämeen Sanomissa, Kaupunkiuutisissa vai pelkästään kaupungin verkkosivuilla.

Yleisössä istunut asianajaja ja Omakotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Romo on saanut useampia yhteydenottoja hulevesimaksuihin liittyen.

– Ei kunta voi veloittaa sellaisesta, mistä kunnalle ei aiheudu kustannuksia. Pahoin pelkään, että kustannukset nousevat vastoin hulevesimaksun säätämisasetusta, Romo sanoo.

Romolla ei kuitenkaan ole toimeksiantoja.

– Kiireiltäni en ole vielä ehtinyt syventyä asiaan riittävän hyvin. HäSa

Lue myös: HS-veden johtaja: ”Ennen hulevesikustannuksia perittiin käytetyn veden ja tuotetun jäteveden mukaan. Se ei korreloi taivaalta tulevaa vettä eli hulevettä”
Lue myös: Hämeenlinnan hulevesimaksut ovat kohtuuttomia, sanovat teollisuusalueiden yrittäjät – ”Kaupunki rahastaa meitä”
Mielipide: HS-Vesi oy:n toimitusjohtaja: Hulevedet eivät kuulu jätevesiviemäriin

 

Hulevesimaksu

Hämeenlinna alkoi syksyllä periä kiinteistöiltä hulevesimaksua, jos hulevedet johdetaan jätevesiviemärin kautta vedenpuhdistamoon.

Vuodesta 2020 lähtien päälle tulee vielä korotettu jätevesimaksu, jos kiinteistöllä on mahdollisuus viemäröidä hulevedet hulevesiviemäriin.

Päätöksen maksusta teki keväällä Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto. Maksu perustuu lakitulkintaan.

Hulevesimaksu koskee asemakaava-alueen kiinteistöjä, ei haja-asutusalueita.

Asiasta ovat tuohtuneet erityisesti yrittäjät ja kiinteistönomistajat. Isoin maksu koskee teollisuusalueita.

Maksu koetaan perusteettomaksi rahastukseksi.

Kaupungin mukaan kustannukset jaetaan eri tavalla eli lisäkustannuksia ei sinänsä synny.

HS-vesi laskuttaa kaupungilta vuosittain 1,2 miljoonaa euroa putkiverkon vuokrasta.

Siihen sisältyvät hulevesiverkon runkoviemäriverkoston ylläpito, hoito ja hulevesipumppaamoiden kunnossapito, jotka sisältyvät kaupungin perimään maksuun.

Hulevesiä hallinnoi HS-veden omistama HS-Hulevesipalvelut.