Kanta-Häme

Kemialliset aseet ovat tehokas pelote

Maavoimien esikunnan majurin Mikko Elon mukaan kemiallisten aseiden menestyksellisestä vähentämisestä huolimatta ne tulevat pysymään uhkana, joka täytyy ottaa huomioon kriisinhallinnassa.

Elo puhui kemiallisista aseista Museo Militarian järjestämässä Militaria nyt -tilaisuudessa sunnuntaina. Militaria nyt on Museo Militarian uusi esityskonsepti, jonka puitteissa tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin sodankäynnin maailmasta.

Kemialliset aseet ovat nousseet useaan otteeseen esiin Syyrian sodan yhteydessä. Viimeksi pari viikkoa sitten Idlibin maakunnassa tehtiin kaasuisku, jossa kuoli ainakin 74 ihmistä ja yli 600 ihmistä sai kaasusta oireita.

Elo kertoo, että kemiallisia aseita kutsutaan ”köyhän miehen ydinasepelotteeksi”. Niitä on mahdollista tuottaa teollisuuskemikaaleista, ja niillä tehdyillä iskuilla saa valtavan huomion.

– Nykyään kemialliset aseet ovat uhka etenkin ei-valtiollisten toimijoiden kuten terroristien käsissä.

Kemiallisiksi aseiksi on maailmassa luokiteltu 70 kemiallista yhdistettä. Niiden valmistus ja hallussapito on luvanvaraista.

Yleisimmät ja tunnetuimmat kemialliset aseet ovat sinappi- ja kloorikaasu ja sariini. Syyrian viimeisimmässä iskussa käytettiin sariinia.

Kemialliset aseet eroavat perinteisistä aseista siten, että niissä on vain pieni määrä räjähdettä. Sen tarkoitus on aukaista kaasusäiliö.

Syyriassa oli vuonna 2013 16 epäiltyä kaasunkäyttötapausta, joista tutkittiin seitsemän. Osassa ajallinen viive tutkinnan ja iskun välillä oli liian pitkä, jotta kaasusta olisi pystynyt saamaan todisteita. Osassa kaasun käyttö sen sijaan pystyttiin toteamaan.

Tuhoisin iskuista tehtiin Damaskokseen. Siinä kuoli joidenkin arvioiden mukaan jopa yli tuhat ihmistä.

Iskujen jälkeen Syyria myöntyi luopumaan kemiallisista aseistaan, joiden poiskuljettamisessa ja tuhoamisessa kesti lopulta lähes puoli vuotta. Elo kertoo myös Suomen olleen mukana operaatiossa aina aseiden käytön todentamisesta kemikaalien lähtöaineiden tuhoamiseen.

Suomessa kemiallisia aseita sodankäynnissä alettiin käsitellä itsenäistymisen ja ensimmäisen maailmansodan myötä.

Talvisodassa kaasusodan pelko sai sekä Suomen että Venäjän uskomaan toisen käyttävän kaasua sodassa. Pelko aiheutti myös perättömiä kaasunkäyttöilmoituksia rintamalta.

Kaasua pelättiin niin paljon, että jopa lehdissä valistettiin kansalaisia siitä, miten valmistaa itse suojanaamari.

– Suomessa ei tuolloin ollut välineitä, eikä kykyä käyttää kaasua. Venäläisillä sen sijaan ei ollut lupaa valtiotaholta kaasun käyttämiseen.

192 maailman maata on allekirjoittanut Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen. Iskuja pyritään estämään muun muassa tiedustelu- ja todentamistoiminnalla ja ääritapauksissa voimankäytöllä.

Tästä huolimatta kaasuiskuja tapahtuu edelleen.

– Iskun tapahtuessa voimme auttaa uhreja. Myös julkinen tuomitseminen on tärkeää. Viimeisenä keinona on Haagin sotatuomioistuin. Näihin mekanismeihin on vain luotettava, koska emme kaikki voi julistaa sotaa esimerkiksi Syyrialle. Häsa