Kanta-Häme

Kengätön koulu kutsuu

Syksyllä 260 oppilasta astelee sukkasillaan Juteinikeskuksen uusissa tiloissa Hattulassa. Koko talosta tulee kengätön.

– Osa oppilaista varmaan tahtoo käyttää sisäkenkiä tai tossuja, mutta niitä ei ole pakko käyttää täällä, sanoo Hurttalan koulun rehtori Minna Kallio. Hän on yksi niistä, jotka ovat uuden koulun kengättömyyden takana.

– Kengättömyys on kodinomainen vaihtoehto. Avoimissa oppimisympäristöissä on mattoja ja sohvia, joilla on mukavampi olla ilman kenkiä. Ne myös kärsisivät kenkien käytöstä. Hiekkaa ja kuraa olisi joka puolella, jos kengät olisivat jalassa.

Kengät jätetään käytännössä kenkäeteisiin, joita on yksi 3.–6.-luokkalaisille ja toinen sitä nuoremmille oppilaille ja esikoululaisille.

Pienimmillä oppilailla on oma sisäänkäynti, ja siellä kuraeteinen, jonne kengät ja vaatteet voi jättää. Se on kooltaan 31 neliömetriä, ja sen yhteydessä on vielä 8,2 neliömetrin säilytystila ulkovaatteille.

Eteiseen tulee korkeita kenkätelineitä ja kuivauskaappeja. Jokaiselle oppilaalle on selvät paikat.

3.–6.-luokkalaisten kenkien paikat ovat ison lasisen pääoven yhteydessä olevassa kenkähuoneessa, joka on lämmitetty 33,4 neliömetrin suuruinen tila. Seinille tulee korkeat kenkätelineet, joihin jalkineensa voi sijoittaa.

– Toiveena on, että kengät ehtivät kuivua hyvin tuntien aikana, sanoo Kallio.

Kouluun tulee käyttöön melko pitkät oppitunnit: aamulla tunti kestää yhdeksästä puoli yhteentoista, jonka jälkeen on vastaavasti hieman pidempi, puoli tuntia kestävä välitunti.

Juteinikeskuksen koulussa voi maksimissaan opiskella 360–380 oppilasta.

Pinta-alaa on yhteensä 7000 neliötä. Kengättömyys helpottaa merkittävästi tilojen siivousta. Etuna on myös se, että tiloista tulee paljon hiljaisempia, kun kenkien töminä puuttuu.

– On myös mukavampi istua pehmeällä tuolilla ilman kenkiä.

Kallio toivoo, ettei välitunneille lähtöä tarvitse kengättömyyden vuoksi porrastaa, mutta sitäkin on mietitty.

– Se voisi olla myös kausittaista, että esimerkiksi 5.–6.-luokkalaiset tulisivat talviaikaan hieman muita myöhemmin laittamaan kenkiä jalkoihinsa.

Näkökulmia Juteinikeskuksen toteutukseen on haettu muun muassa Espoon uusista kouluista. Siellä kengättöminä toimivat jopa 700 oppilaan koulut.

Ensimmäisessä Juteinikeskuksen luonnoksessa ei ollut kenkähuonetta, eikä erillistä sisäänkäyntiä pienille.

Nyt kun suunnitelmia on tehty kaksi vuotta, alkavat yksityiskohdat olla valmiina. Kallion mukaan pulmana on vielä iltakäyttö.

– Iltakäyttäjille on kyllä oma sisäänkäynti, eivätkä he tule oppimisympäristöihin.

Kengättömyys on suunnitteilla myös Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskouluun. Uuden yhtenäiskoulun ja siihen liittyvän kokonaisen palvelukeskuksen on tarkoitus olla valmis syyslukukauden alussa 2018.

– Kengät pistetään Nummen koulussa kenkätelineeseen välittömästi sisäänkäyntien yhteydessä, sanoo Hämeenlinnan opetuspalveluiden tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Yhtenäiskouluun tulee opiskelemaan jopa 950 oppilasta. Se ei huoleta Karrimaata, sillä hän uskoo, että ratkaisut kyllä löytyvät.

Hauholla ja Iittalassa kouluissa on oltu kengättömiä jo 2000-luvun puolivälistä alkaen.

– Olin Iittalassa rehtorina, kun käytäntö alkoi, eikä siitä tullut mitään ongelmia, Karrimaa kertoo.

Kun kengät jäävät eteiseen, hiekka ja kurat saadaan pidettyä pois oppimistiloista etenkin talviaikaan.

– Toisaalta kiinteistön kunto säilyy parempana ja puhtaanapito on helpompaa. Se taas vaikuttaa siihen, että sisäilmaongelmien kehittymisen mahdollisuudet pienentyvät, sanoo Karrimaa. HÄSA

Päivän lehti

18.1.2020