Kanta-Häme

Keppejä pystyyn väylien varsille

Aurausmerkkien asennus on loppusuoralla Hämeenlinnan katujen ja teiden varsilla.

– Tämän syksyinen urakka alkaa olla nipussa. Suurin osa on jo asennettu ja loputkin ensi viikon puolella, kertoo kunnossapitopäällikkö Markus Lahtinen Linnaninfrasta.

Yhteensä aurausmerkkejä tarvitaan 10 000 kappaletta kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien reunoihin.

Torstaina Metsä-Mattilan traktori kepitti kevyenliikenteenväylät ja puistokäytävät linnan luona.

– Urakka on kestänyt jo pari kuukautta. Hämeenlinnan väylille aurausmerkit asennetaan perinteisesti viimeisenä, kertovat Tero Laine ja Markus Harju.

Laine ajaa traktoria ja Harju toimii ”risupoikana”.

He ovat urakoineet aurausmerkkejä teiden varsille myös Forssan ja Hyvinkään suunnilla. Forssassa aliurakat on tehty Destialle ja Hyvinkäällä YIT:lle.

Tuiskun tullessa tärkeitä

Aurausmerkit ovat erityisen tärkeitä talven ensimmäisten lumisateiden tullessa, kun ei vielä ole aurausvalleja, joiden mukaan lumiaurojen ja muiden koneiden kuljettajat voivat suunnistaa. Silloin voivat mennä mutkat suoriksi.

– Esimerkiksi puistokäytävillä ei ole minkäänlaisia maamerkkejä, ja ilman keppejä kone auraa helposti nurmikon rullalle, kertoo kunnossapitopäällikkö Markus Lahtinen.

Usein myös reunakiviä irtoilee, ja pahimmillaan kova lumisade voi peittää näkyvistä jopa sähkökaapit.

Lisäksi urakoitsijoiden vaihtuminen lisää keppien tarvetta, kun aurausreitit eivät ole aluksi tuttuja.

Risukeppi pysyy paremmin

Hämeenlinnassa on käytössä kahdenlaisia aurausmerkkejä, luonnonmukaisia risukeppejä ja tehdastekoisia oransseja muoviputkia.

– Luonnonkeppien saatavuus on vähäinen. Me emme saa niitä niin paljon kuin asentaisimme ja joudumme käyttämään niiden jatkeena muovikeppejä.

Lahtinen huomauttaa, että risukeppi on ekologisempi ja kotimainen. Se pysyy myös huomattavasti muovikeppiä paremmin paikoillaan.

– Muovikeppi näyttää olevan monille ylivoimainen kiusaus, kuka niitä keppejä nyt sitten irti maasta teiden varsilla kiskookaan.

Todennäköisesti lähinnä pikkupojat käyttävät muovikeppejä mielellään keihäinään ja miekkoinaan.

– Risukeppi ei ole niin altis sille, että se pöllittäisiin.

Kaupungin metsistä talkootyönä

Käytössä risukeppi toimii yhtä lailla kuin muovinenkin.

– Puinen keppi näkyy yllättävänkin hyvin auran valoissa.

Risukepit ovat peräisin Hämeenlinnan kaupungin omien metsien harvennushakkuista.

Keppejä ovat karsineet hämeenlinnalaiset yhdistykset, viimeksi virkistyskalastus- ja metsästysseura Hämeenlinnan Erä ja Kala ry.

Kaupunki maksaa talkootyöstä korvauksen.

Risukepin hinta on 30 senttiä kappaleelta, kun muovikeppi on halvimmillaan 70 senttiä ostettavan eron koosta riippuen.

Ilkivalta on merkittävä haitta tienpitäjälle.

Pahimmissa paikoissa kepit joudutaan uusimaan kolme tai neljäkin kertaa talvessa.

– Teemme tarkastuskierroksen sen jälkeen, kun kepit on ensimmäisen kerran laitettu. Tärkeimmät paikat käydään läpi, jotta kepit olisivat paikoillaan.

Usein kepit löytyvät lähistöltä pusikkoon heitettyinä, mutta jonkin verran niitä katoaa myös lopullisesti.

YIT huolehtii maanteistä

YIT:n kunnossapitämien valtion maanteiden aurausmerkit ovat jo valmiina.

– Hyvinkään ja Hämeenlinnan alueiden urakoissa tiekilometrejä on noin 1 500, ja aurausmerkkejä on 60–70 metrin välein, kertoo yksikön johtaja Timo Paavilainen YIT:stä.

Muovisia aurauskeppejä tarvitaan siten reilusti yli 30 000. Aivan kaikkia kevyenliikenteen väyliä ei tarvitse kepittää, eikä myöskään sellaisia teitä, joissa on valkoiset reunapaalut.

Maanteiden varsilla on käytössä pelkästään heijastimella varustettuja keppejä. Luonnonkeppejä ei Timo Paavilaisen mukaan ole käytetty enää vuosikausiin. Hänen mukaansa säännökset edellyttävät heijastimella varustettuja ja tarkoitusta varten valmistettuja aurausmerkkejä.

YIT joutuu aurauskauden aikana kymmenisen prosenttia aurausmerkeistä.

– Eniten hävikkiä on taajamien kohdalla, siksi nämä riskialttiit paikat on pyritty merkitsemään viimeisinä.

Yliaurauksen ja isompienkin vahinkojen vaara on Paavilaisen mukaan aina olemassa, jos kepit puuttuvat.

Toinen syy heijastimella varustettujen keppien käyttöön on aura-auton auran optinen ohjaus.

– Kepit näyttävät, missä tien reuna kulkee, eivät tosin aivan yhtä hyvin kuin reunapaalut. (HäSa)