Kanta-Häme

Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuudet laskeneet

Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuudet olivat viimevuotisissa mittauksissa raja-arvojen alapuolella. Tämä käy ilmi Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tuoreesta tarkkailuraportista.

Kernaalanjärven PCB-yhdisteet ovat peräisin Tervakoski oy:n paperitehtaalta, jossa niitä käytettiin vuosina 1956–1984. Kohonneita PCB-pitoisuuksia todettiin Kernaalanjärven kaloissa ensimmäisen kerran 1980-luvulla.

Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuuksia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Nykyään seuranta toteutetaan kolmen vuoden välein.

Aiemmin seurattiin kokonais-PCB-pitoisuutta, mutta vuodesta 2012 lähtien on seurattu erikseen dioksiineja ja dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä sekä ei-dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä. Siksi vuosien 2012 ja 2015 pitoisuudet eivät ole vertailukelpoisia sitä vanhempien pitoisuuksien kanssa.

Joka tapauksessa kalojen PCB-pitoisuus on laskenut huomattavasti 20 vuoden aikana.

Kalanäytteitä on otettu Kernaalanjärven lisäksi myös sen alapuolisesta vesistöstä eli Miemalanselältä ja Hattulanselältä. Alapuolisissa vesistöissä pitoisuudet ovat koko ajan olleet matalampia kuin tehtaan lähellä sijaitsevassa Kernaalanjärvessä.

Tarkkailtavat kalat ovat olleet hauki, ahven ja kuha. Hauessa pitoisuudet ovat olleet suurempia kuin muissa syötävissä kaloissa.

Kernaalanjärven haukien ja ahventen käyttöä koskee nykyään vuonna 2009 annettu rajoitus, jonka mukaan niitä saisi syödä vain kaksi kertaa kuukaudessa. Ankeriaita ei tulisi syödä lainkaan. Kuhan käyttöä ei ole rajoitettu.

Vesiensuojeluyhdistys toteaa raportissaan, että uusimpien tulosten perusteella ei enää näyttäisi olevan tarvetta rajoituksille. Niistä päättää terveydensuojeluviranomainen, joka Janakkalan tapauksessa on Riihimäen seudun ympäristöterveydenhuolto.

– Välitän raportin heille, ja heidän tulee pohtia, onko rajoituksia tarvetta enää jatkaa, sanoo Janakkalan ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen. HäSa