Kanta-Häme

Kerro muistosi – entisen varuskuntakaupungin muutoksesta kerätään tietoja haastattelemalla

Helsingin yliopisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo ja Museo Militaria toteuttavat yhdessä kenttätyökurssin, joka kokoaa muistitietoa lähihistoriasta.
Armeija on näkynyt monin tavoin varuskuntakaupungissa. Kuvassa sotilasparaati torilla vuonna 1969. Kuva Arvo Granholm, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Kasarmialueet ja varuskuntaelämä leimasivat pitkään Hämeenlinnaa. Puolustusvoimien toiminta kaupungissa alkoi hiljalleen vähentyä 1980-luvulta alkaen.

Helsingin yliopisto toteuttaa parhaillaan yhdessä Hämeenlinnan kaupunginmuseon ja Museo Militarian kanssa kansatieteen ja folkloristiikan kenttäkurssia, jolla kootaan tietoa varuskuntakaupungin muutoksesta eri näkökulmista.

Projekti etsii juuri nyt kaupunkilaisia kertomaan kokemuksiaan. Haastateltavien ei tarvitse olla käveleviä tietosanakirjoja, historiantuntijoita eikä puolustusvoimien työntekijöitä. Riittää, että on halukas kertomaan vaikutelmiaan ja kokemuksiaan muutoksesta.

– Tähän mennessä haastatteluja on tehty muutama. Omia kokemuksiaan ovat kertoneet muun muassa armeijan kantahenkilökunnan edustaja, perheenjäsen ja entisellä kasarmialueella nyt työskentelevä henkilö, kertoo Hämeenlinnan kaupunginmuseon tutkija Liisa Koskelainen.

Hän sanoo, että kurssin aikana kartoitetaan muun muassa sitä, miten Poltinahon sekä Linnankasarmin ja Suomenkasarmin kasarmialueiden tyhjentyminen ja avautuminen kaupunkilaisille ovat näyttäytyneet ihmisille. Riittää, että haastateltavat kertovat, miten muutos on omassa elämässä näkynyt.

– Ei tarvitse muistaa mitään kaukaisia juttuja, tämä on lähihistorian kartoitusta. Kasarmeille on tullut uutta toimintaa ja esimerkiksi Vanajaveden rantareitti on avautunut, Koskelainen sanoo.

Vaikka armeija on lähtenyt kaupungin kasarmeilta, varusmiehet ovat Panssariprikaatin ansiosta yhä tuttu näky katukuvassa.

Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat ammattisotilaiden kokemusten lisäksi kasarmilla työskennelleiden siviilihenkilöiden, puolisoiden ja lasten sekä varusmiesten kokemukset. Projektissa voidaan tarkastella myös sellaisten henkilöiden näkemyksiä, jotka ovat seuranneet varuskuntien toimintaa ulkopuolelta.

Kenttätyökurssilla kansatieteen ja folkloristiikan opiskelijat opettelevat aineistonkeruun ja tiedontuotannon menetelmiä tekemällä haastatteluita ja havainnoimalla sekä valokuvaamalla ja videokuvaamalla.

Vastuuopettajana kurssilla toimii Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Jenni Rinne. Kurssin yhteydessä tuotettu materiaali talletetaan Hämeenlinnan kaupunginmuseoon ja Museo Militariaan. Niitä voidaan myöhemmin käyttää tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoiminnassa.

Kurssi on käynnissä parhaillaan, mutta mukaan haastateltavaksi ehtii vielä. Kiinnostuneiden haastateltavien toivotaan ilmoittautuvan suoraan projektin vastuuopettajalle osoitteeseen jenni.r.rinne@helsinki.fi. HÄSA