Kanta-Häme Riihimäki

Kerrostaloasumisen uskotaan kasvattavan Riihimäen väkilukua

Omakotitonttivarantoa ei lähivuosina kasvateta, mutta kerrostaloille haetaan maata erityisesti aseman seutuvilta ja Kokosta.
Meneillään on vilkas kerrostalorakentaminen, jonka uskotaan näkyvän pian myös asukasmäärän kasvuna.

Uusien omakotialueiden avaamisen aika on ainakin toistaiseksi jäänyt Riihimäellä taakse. Kaupunki kasvaa yleisen trendin mukaan tiivistämällä ydinkeskustaa, jonne nousee asuinkerrostaloja.

Suunnittelu ja odotukset kohdistuvat vahvasti aseman seutuun, jonka yleissuunnittelu alkaa kevään aikana. Tavoitteena on saada alueelle asuntoja 5 000 asukkaalle.

– Väestöennusteen kaupungille laatineet asiantuntijat pohtivat, että mahdollisimman monipuolista asuntokantaa rakentamalla Riihimäki saa hyvinkin väestökehityksen jälleen kasvusuuntaan, perustelee yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala.

Riihimäen asukasluku on laskenut neljän vuoden aikana. Ennusteiden mukaan väkiluku lähtee lievään nousuun. Jos väkimäärä kasvaa 0,2 prosenttia vuodessa, ylitettäisiin 30 000 asukkaan rajapyykki noin vuonna 2030.

 

Kerrostalorakentaminen käy Riihimäellä vahvana. Viime vuonna kaupunkiin valmistui 268 asuntoa, joista valtaosa kerrostaloihin. Kaupunki on myynyt kaikki kerrostalotonttinsa ja tarkastelee mahdollisuuksia maanhankintaan.

Asemanseudun yleissuunnittelun yhteydessä kaupunki neuvottelee alueella maata omistavan Senaatin Asema-alueet -yhtiön kanssa. VR:n omistama ja käyttämä veturitallien alueen toiminta halutaan siirtää yleiskaavassa raideliikenteeseen tukeutuvien logistiikka- ja terminaalitoimintojen alueelle.

 

Peltosaaren liityntäpysäköintialueet, Otavan päiväkoti ja koulu kuuluvat myös aseman seudun yleissuunnittelualueeseen. Suunnittelussa tutkitaan, onko Peltosaaressa yhä koulu ja jos, niin missä.

– Liityntäpysäköintipaikkoja Riihimäellä on nyt 835 eli hyvin runsaasti. Paikkojen määrää tullaan miettimään tarkkaan, toteaa vt. kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki. Pysäköintipaikoista 600 on radan varressa Peltosaaren puolella ja 200 Matkakeskuksen pysäköintitalossa.

Hämeenlinnassa on 180, Lahdessa 280 ja Seinäjoella 200 liityntäpysäköintipaikkaa.

Maata hankitaan pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin, mutta kaupunki harkitsee tarvittaessa myös maan lunastamista.

 

Muualla kaupungissa on tekeillä useita pieniä kaavamuutoksia, joilla saadaan rakennuspaikkoja lähinnä kerrostaloja varten. Esimerkiksi entisen paloaseman tontille ja Hämeenkadulle Rity-talon kortteliin saadaan asuinkerrostaloille asemakaava.

Omakotirakentamisesta kiinnostuneille valmistuu Kumelaan Upokkaantielle pieni alue.Tällä hetkellä kaupungilla on myytävänä 50 omakotitonttia ja neljä rivitalotonttia vanhoilla kaava-alueilla.

Yrityksille ja teollisuudelle on tarjolla kymmenen tonttia. Teollisuuden tarpeisiin maata on tarkoitus hankkia jo tänä vuonna Arolammen eritasoliittymän tuntumasta, Merkoksen alueelta, Peltosaaren pohjoisosasta sekä Kuulojan alueelta.

Vastavalmistunut maankäytön toteuttamissuunnitelma linjaa kaavoitustyötä kymmenen vuoden ajaksi. Suunnitelman rinnalla kaupungin kehitystyössä käytettävän palveluverkkosuunnitelman laatiminen alkaa tänä keväänä. HäSa