Kanta-Häme

Kerrostaloissa pohditaan kuumeisesti lämmitysvaihtoehtoja

Kaukolämpö? Öljylämmitys? Maalämpö? Vai jokin yhdistelmä?

Pellervon taloustutkimus, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto arvioivat, että kaukolämmön hinta voi nousta nykyisestä jopa 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Lämmityksen hinta on taloyhtiön kaikkein suurin kulu. Jos sille on jotain tehtävissä, totta kai se täytyy tehdä, sanoo Hämeen Ammatti-isännöinnin isännöitsijä Marjatta Hoffrén.

Hoffrénin isännöimään 27 asunnon kerrostaloon Aulangontiellä asennetaan parhaillaan maalämpöä. Ns. Pitsitalo ei kuitenkaan aio katkaista yhteyttä kaukolämpöverkkoon. Elenian kaukolämpö toimii varajärjestelmänä silloin, kun pakkanen paukkuu kovimmillaan ja lämmön kulutus huitelee huipussaan.

Kantaputki urakoi maalämpöjärjestelmää myös Aulangontien toisella puolella. Papukaija Pubin kiinteistössä on päädytty maalämmön ja öljylämmityksen yhdistelmään.

– Isännöitsijä pyysi kolme tarjousta kolme vuotta sitten. Kahteen rivitaloon ja tähän kerrostaloon. Rivitaloissa on jo maalämpö. Kun isännöitsijä näkee säästöt euroissa, alkaa maalämpö kiinnostaa, nauraa Kantaputken huoltopäällikkö Jorma Askolin.

Hän kuitenkin korostaa, että yhteen kerrostaloon sopii yksi lämmitysjärjestelmä, toiseen toinen. Isännöitsijä Hoffrén on samaa mieltä.

– Ratkaisuun vaikuttaa niin moni seikka. Esimerkiksi Poltinahontiellä maaperä on liian savista maalämmölle. Kahdessa taloyhtiössä päädyttiin poistoilman hyödyntämiseen, ja nyt yritän saada siihen mukaan kahta naapuriakin. Voi olla, että siihen menee viisi vuotta, mutta pikkuhiljaa edetään.

Maalämpö vaatii tilaa

Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta on aina taloyhtiön päätös, mutta sen toteuttaminen vaatii joko toimenpide- tai rakennusluvan. Hämeenlinnan rakennustarkastus ei ole hukkumassa maalämpöurakoiden lupahakemuksiin.

Laki sallii, että tietyillä alueilla kiinteistöjen on kuuluttava kaukolämpöverkkoon, mutta Hämeenlinnassa tätä määräysvaltaa ei käytetä. Maalämmön marssia keskustan kerrostaloihin hillitsevät tekniset ongelmat.

– Tonteilla on niin vähän tilaa, ettei pintaputkiston vetäminen onnistu. Jos naapuritaloonkin halutaan maalämpö, ei kaikille porakaivoille riitä kalliota, selittää johtava rakennustarkastaja Timo Lehtinen.

Enemmän aurinkoa ja poistoilmaa

Isännöinti Kuvaja isännöi Hämeenlinnan ruutukaavalla useita taloyhtiöitä, mutta mikään niistä ei käytä maalämpöä. Tonttien ahtauden lisäksi kiinnostusta ovat hillinneet kaukolämpösopimukset.

– Liittymäsopimukset ovat määräaikaisia ja saattavat olla voimassa vuosia sen jälkeen kun maalämpöjärjestelmä on paikallaan, sanoo Kuvajan operatiivinen johtaja Jarmo Halonen.

Halonen uskoo, että kaukolämpö pysyy tulevaisuudessa vahvana lämmön peruslähteenä, jota täydennetään aurinkokerääjillä ja poistoilmalämmön hyödyntämisellä.

Hattulalaisille kaukolämpö ei ole edes vaihtoehto. Hattulan Isännöintitoimiston Jukka Pohjola on tehnyt muutamalle taloyhtiölle maalämpölaskelmia, mutta ne ovat saaneet jäädä pöydälle.

– Maalämpö on hyvä ja käytössä edullinen vaihtoehto, mutta en näe sitä trendinä kerros- tai rivitaloissa. Aina se ei kannata. (HäSa)