Kanta-Häme Hämeenlinna

“Kesä vain pahensi hoivatyön ongelmia”

Superin ammattisosastojen puheenjohtajien mukaan alkuvuoden vanhustenhuollon ongelmat eivät johtaneet mihinkään.
Hämeen Sanomien torstaina 26.7. julkaisema mielipidesivun pitkä teksti on herättänyt valtakunnallista huomiota.
Hämeen Sanomien torstaina 26.7. julkaisema mielipidesivun pitkä teksti on herättänyt valtakunnallista huomiota.

Hämeen Sanomien torstaina 26.7. julkaisema mielipidesivun pitkä teksti on herättänyt valtakunnallista huomiota.

Tekstissä neljä täkäläistä Superin ammattiosaston puheenjohtajaa puhuivat suunsa puhtaaksi tämänhetkisestä hoitajatilanteesta.

Tekstissä huomio kiinnittyi kohtaan, jossa allekirjoittaneet kertovat, että työvoimapula hoiva-alalla on johtanut siihen, että täysin kouluttamattomia ihmisiä työskentelee yksiköiden vuoroissa. Jopa hitsareita ja kondiittoreita on palkattu vuoroihin.

– Nämä esimerkit ovat muualta Suomesta, mutta Hämeenlinna ei valitettavasti ole tässä asiassa mikään lintukoto. Kun viime keväänä julkisuuteen nousivat nämä muutamat ongelmayksiköt vanhustenhoidossa, vastaavanlaisia tapauksia olisi voinut löytyä myös täältä, yksi tekstin allekirjoittaneista, Hanna Jokinen kertoo.

Kannanotossaan ammattiosastojen puheenjohtajat kertoivat, että niin Hämeenlinnassa kuin monessa muussakin ympäristön kunnassa hoitajat jäävät usein yksin, ilman vastuullista esimiestä.

Esimiehiä ei heidän mukaansa tavoiteta iltaisin, viikonloppuisin tai pyhisin.

Tällaiset tilanteet ovat aiheuttaneet huolta siitä, kenellä on vastuu, jos yksikössä tapahtuu jotain odottamatonta.

– On myös erittäin huolestuttavaa, että jos kahdeksan tunnin työvuorosta jää hoitaja pois sairastumisen takia, niin hänen tilalleen ei palkata sijaista kahdeksaksi tunniksi, vaan viideksi, Jokinen kritisoi.

Keplottelu sijaisten työvuorojen pituudella johtaa Jokisen mukaan väistämättä siihen, että keikkasijaiset alkavat karsastaa keplottelua harrastavia yksiköitä.

Keikkasijaiset työskentelevät lyhyitä pätkiä yksikössä ja siirtyvät tarvittaessa seuraavaan.

– Jos yksikön toiminta ei miellytä, niin siinä sijainen tekee nopeasti sen päätöksen, että sinne en enää mene. Ja tämä vain pahentaa noidankehää.

Jokinen toivoo, että ikäihmisille hoivaa yksityiseltä puolelta ostavat kunnat kiinnittäisivät enemmän huomiota että kouluttamattomien työntekijöiden käyttöön sekä työvuorojen keplotteluun.

– Täytyy muistaa, että ne vanhukset, jotka asuvat yksiköissä, eivät ole yhtä hyväkuntoisia kuin vanhukset vaikka viime vuosituhannella. Nykyisin vanhainkotiin tullaan siinä vaiheessa, ettei esimerkiksi pukeutuminen enää onnistu. Jos joskus mummu saattoi virkata ja hoitaa vanhainkodin puutarhaa, sellaista ei enää ole.

16 vuotta hoitajana työskennellyt Hanna Jokinen kertoo, että kesä vain vaikeuttaa ennestään erittäin haastavaa tilannetta. Yli kolmenkymmenen vanhuksen yksikkö voi jäädä kahden hoitajan harteille.

– Työntekijät ovat täysin ymmällään siitä, miten asiat ovat näin huonolla tolalla. Keväällä tuntui siltä, että nämä asiat voisivat vihdoin muuttua, mutta mitään ei tapahtunutkaan, Jokinen viittaa alkuvuoden vanhustenhuollon kohuihin ja eduskuntavaaleihin.

Jokinen lisää ymmärtävänsä, että kyseessä on iso asia, eikä muutos tule nopeasti, mutta alan työntekijät odottavat maan hallitukselta aktiivisempaa otetta tilanteen muuttamiseksi.