Kanta-Häme

Kesämökit ovat yhä paremmin varusteltuja

Suomalaisten mökkien varustelutaso on nousussa ja omistajat vanhenemassa.

Näin todetaan Suomalaisen työn liiton mökkikulttuuria käsittelevässä tutkimuksessa ja Maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometrissa.

– Mökkien omistajuus näyttää keskittyneen yhä enemmän Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle, kertoo Suomalaisen työn liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, joka vastaa puhelimeen mistäs muualta kuin kesämökiltään.

Suomalaiset ovat edelleen mökkeilijäkansaa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 600 000 kesämökkiä.

Mökkibarometrin mukaan Hämeenlinna on vuoden 2015 lukujen valossa Suomen kuudenneksi mökkirikkain kunta. Pälkäne puolestaan sijoittui neljänneksi tilastossa, jossa verrattiin vakinaisten asuntojen määrää kunnan mökkimäärään. Pälkäneellä mökkejä oli noin 1 000 enemmän kuin vakinaisia asuntoja.

Eljalan mukaan Suomalaisen työn liiton mökkikulttuuritutkimuksessa huomattiin, että yhä useampi mökki on käytössä ympäri vuoden.

– Ja vaikka mökkiä ei käytettäisikään talvella, asutaan siellä yhä useammin kesän lisäksi keväällä ja syksyllä.

Mökit ovatkin muuttumassa loma-asunnoiksi tai jopa niin sanotuiksi kakkosasunnoiksi.

Tämän kehityksen Eljala liittää juuri varustelutason nousuun. Nykyään lähes kaikilla mökeillä on sähköt. Juokseva kylmä- ja lämminvesi puolestaan oli noin kolmanneksella mökeistä.

Mökkibarometrin mukaan eniten muutosta on tapahtunut internetyhteyksissä. Vuonna 2008 julkaistussa barometrissä internetyhteys oli vain kuudella prosentilla mökeistä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa internet oli jo lähes kolmanneksella mökeistä.

Eniten mökkien omistajia on yli 65-vuotiaissa. Kehitys vaikuttaa myös siltä, että tulevaisuudessa monessa taloudessa on enemmän kuin yksi mökki.

– Monet saavat perinnön kautta toisen mökin, jota he eivät aio myydä. Onkin kiinnostavaa nähdä lisääntyykö yksityisten mökkien vuokraaminen, koska harva ehtii käyttää useampaa mökkiä.

Suurin osa suomalaisista kesämökeistä on rakennettu 1970-luvulla tai sitä aiemmin.

17 vuotta Kanta-Hämeen alueella mökkitalkkarina työskennellyt Aimo Särkijärvi kertoo asiakkaidensa mökkien olevan paljolti 1960–70-luvuilta.

– Vaikka tietysti hoidan kaikenlaisia mökkejä. Vanhimmat ovat 1920-luvulta.

Mökkien suhteellisesta iäkkyydestä huolimatta Särkijärven mukaan suomalaiset huolehtivat mökeistään hyvin. Omistajakunnan ikääntyminen tuo töitä mökkitalkkarille.

– Mökkeihin halutaan panostaa.

Toisaalta aina löytyy ääritapauksia.

Särkijärvi kertoo esimerkin mökistä, jolla ei ollut käyty kolmeen vuoteen. Mökkiä ei ollut tänä aikana hoidettu, joten kattokouru oli yhdeltä seinältä täyttynyt roskista. Vesi ei ollut mahtunut enää kouruun, vaan oli kastellut seinän.

– Rakennuksen yksi syrjä piti lopulta uusia kokonaan, koska seinä oli mädäntynyt. Häsa

Päivän lehti

2.6.2020