Kanta-Häme

Kesän valo vaikuttaa syyskuulle saakka

Kesän yltäkylläinen valoisuus saa suomalaiset unettomiksi mutta myös sosiaalisemmiksi ja jopa hedelmällisemmiksi, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Timo Partonen ja Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.

Vaikka valoisuuden huippu saavutetaan kesäpäivänseisauksen aikaan juhannuksena, Partosen mukaan valo vaikuttaa koko kesän aina toukokuusta elokuun loppuun.

– Valoa on yltäkylläisesti ja jopa liikaakin nimenomaan iltaisin, Partonen sanoo.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet selvyyttä siihen, miten ihmisen sisäinen kello toimii. Valo pääsee silmän kautta vaikuttamaan suoraan soluihin, joissa kello on.

Sisäinen kello sijaitsee pääasiassa aivojen hypotalamuksessa, mutta kaikissa kudoksissa on myös omia pieniä kellojaan. Ne säätelevät hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja nukkumista. Jos ihminen saa liikaa valoa väärään aikaan, sisäinen kello alkaa jätättää.

Partonen kertoo, että kesällä aiheutuu usein unettomuutta kahdesta syystä. Illan pitkä valoisa aika siirtää väsymyksen tunnetta, ja lisäksi valoa pääsee yölläkin silmän verkkokalvolle.

– Jos uni alkaa myöhemmin kuin luonnollinen väsymys olisi sen aloittanut, se ei ole yhtä virkistävää, Partonen sanoo.

 

Huonosti nukuttuihin öihin ja sisäisen kellon häiriöihin taas arvellaan liittyvän useita terveysongelmia: verenpaine nousee, sydämen syke kiihtyy, puolustus sairauksia vastaan huononee, stressihormonia erittyy elimistöön enemmän ja stressiä on vaikeampi sietää. Lisäksi nälkä tuntuu kiivaampana.

–   Lisäksi ne, joilla on taipumusta mielialavaihteluihin, voivat joutua herkemmin ylivirkeystilaan liian valon vaikutuksesta. Samoin jo masennuksesta kärsivän masennus voi pahentua, Partonen sanoo.

Partosen mukaan on kuitenkin arvioitu, että suurimpaan osaan ihmisistä yltäkylläinen valo vaikuttaa myönteisesti. Tämä liittyy siihen, että välittäjäaine serotoniinin tuotanto lisääntyy valon ansiosta aivojen hermosoluissa.

Jos onnistuu pitämään sisäisen kellon sopivassa rytmissä eikä saa liikaa valoa iltaisin, valosta vaikuttaa olevan runsaasti hyötyjä.

– Ihmiset ovat kertoneet, että muiden seurassa on mukavampi olla ja jutellaan helpommin. Liikunnallinen aktiivisuus voi lisääntyä ja ruokahalu tasaantua.

Unesta on myös mahdollista tulla tiiviimpi paketti, joka virkistää paremmin.

– Aivot tuottavat tarvittavan määrän yöhormoni melatoniinia lyhyemmässä ajassa, kun valoa on ollut paljon. Tarvitaan kuitenkin, että nukkuu pimeässä, Partonen sanoo.

 

Valoisa vuodenaika on otollisinta aikaa yrittää lasta, koska elimistö on silloin valmiimpi raskautta varten, kertoo Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.

– Valo vaikuttaa hypotalamukseen ja sitä kautta aivolisäkkeeseen, joka välittää sukupuolihormoneja, Leppäluoto sanoo.

Oulun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan sukupuolihormoneja erittyy enemmän valoisaan aikaan siksi, että valo estää yöhormoni melatoniinin toimintaa. Seurauksena munasolut kehittyvät paremmin.

Tämä biologia selittää niin sanotut juhannuslapset. Suomessa on aina 1990-luvun puoliväliin asti syntynyt eniten lapsia maaliskuussa. Parinkymmenen viime vuoden aikana trendi on kuitenkin muuttunut. Suurin osa lapsista syntyy syksyllä.

– Kehon hedelmällisyys valoisaan aikaan ei ole muuttunut, vaan muutos saattaa selittyä ihmisen käyttäytymisellä, Leppäluoto sanoo. STT

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic