Kanta-Häme

Kesätaivaalla loistavat halot ja valaisevat yöpilvet

Suomen valoisat kesäyöt piilottavat taivaankappaleet näkyvistä, mutta katse kannattaa silti kääntää kohti taivasta. Yläilmoista löytyy vaikka mitä nähtävää, jos osaa etsiä.

Ursan Jaakko Visuri kertoo, että kesätaivaan valoisuus on saanut monet tähtiharrastajat innostumaan ilmakehän optisten ilmiöiden havainnoinnista.

Esimerkiksi kesäkuussa taivaalla ei näy juuri muita ilmiöitä kuin haloja, jotka ovat esimerkiksi rengasmaisia valon taittumia ja heijastumia.

– Kesäbongarin listalla on pääosin ilmakehän ilmiöitä, koska ne eivät vaadi pimeyttä näkyäkseen, Visuri kertoo.

Halojen lisäksi sateenkaaret ovat luonnollinen bongattava kesällä. Loppukesän öinä alkavat lisääntyä valaisevat yöpilvet.

Myös erilaiset myrskyilmiöt ovat suosittuja kohteita Ursan Taivaanvahti-verkkopalvelussa, johon harrastajat kirjaavat taivashavaintojaan.

Tänä kesänä Kuu on Auringon ohella ainoa taivaankappale, joka on nähtävissä myös päivällä.

Kuu on taivaan toiseksi kirkkain kohde Auringon jälkeen, ja se on päiväsaikaan yhtä kirkas kuin yötaivaalla näkyessään. Sinisen taivaan ja Kuun välinen pieni kirkkausero saa sen näyttämään himmeämmältä päivällä.

Kesäöiden täysikuut nousevat kaakosta, jäävät kellumaan matalalle etelään keskiyön aikaan ja laskevat lounaaseen. Kuun sirpit löytyvät aina läheltä Aurinkoa.

Seuraava täysikuu näkyy 18. elokuuta.

Valoisana kesäyönä ei voi juuri tehdä tähtihavaintoja. Kuitenkin tähän aikaan heinäkuusta yötaivaalla näkyy jo joitain kirkkaita tähtiä tietyissä osissa maata.

Etelä-Suomessa illat ovat hämärtyneet niin paljon, että kesäkolmio on tullut näkyviin eteläiselle taivaalle.

Kesäkolmio ei ole varsinainen tähtikuvio, vaan sen muodostavat loppukesän taivaalle kolmen eri tähdistön kirkkaimmat tähdet. Kesäkolmiossa näkyvät Joutsenen tähtikuvion Deneb, Kotkan Altair ja Lyyran tähdistön päätähti Vega, joka on tyypillisesti ensimmäinen näkyviin ilmestyvä tähti.

Kolmiosta erillään on Arcturus, jonka voi nähdä länsitaivaalla.

Planeettoja ei vielä iltaisin ole näkyvissä, mutta öiden pimentyessä kaukoputkella voi havaita Uranuksen idässä. Saturnus taas on nyt niin matalalla horisontissa, ettei sitä kannata Visurin mukaan tähän aikaan vuodesta tähyillä.

Elokuun edetessä syksyä kohti tähtiä alkaa näkyä jo paljon. Jokavuotinen loppukesän perseidien meteoriparvinäytös on parhaimmillaan 12. elokuuta, mutta yksittäisiä tähdenlentoja voi nähdä jo nyt.

Perseidien kausi alkoi 17. päivä heinäkuuta, ja niitä voi nähdä elokuun 24. päivään asti.

Visuri on itse nähnyt perseidejä jopa Oulun korkeudella. Etelä-Suomessa olosuhteet tähdenlentojen bongaamiseen ovat huomattavasti paremmat, vaikka tänä vuonna perseidien huippu on Suomessa päiväsaikaan. HÄSA

 

Halot

Halot ovat useimmiten Auringon ympärillä esiintyviä valoilmiöitä, jotka syntyvät kun valo taittuu ja heijastuu ilmakehän jääkiteissä. Tyypillisesti halot ovat muodoiltaan renkaita, kaaria tai pilareita.

Usein taivaalla on näkyvissä useita eri halomuotoja samaan aikaan, ja niissä voivat hohtaa sateenkaaren värit. Halojen valonlähteenä saattavat olla Auringon lisäksi myös Kuu ja keinovalot.

Näyttävimpiä haloja näkyy keväällä huhtikuussa, mutta niitä voi bongailla myös kesäisin. Halot ovat yleisimpiä taivaan valoilmiöistä, ja niitä havaitaan vähintään 150 päivänä tai yönä vuodessa.

Hyvä tapa tähyillä haloja on peittää Aurinko kädellä tai siirtyä niin, että Aurinko jää esimerkiksi lyhtypylvään taakse. Aurinkolasit on syytä muistaa.

Erilaisia halomuotoja tunnetaan yli 70, joista useimmat ovat harvinaisia. Yleisin halomuoto on 22 asteen rengas.

 

Valaisevat yöpilvet

Kesäöinä taivaalla voi näkyä valaisevia yöpilviä. Harsomaiset, valkeat tai sinertävät pilvet näyttävät hehkuvan omaa valoaan, mutta tosiasiassa ne heijastavat jo horisontin taakse laskeneen Auringon valoa.

Valaisevat yöpilvet liikkuvat noin 80 kilometrin korkeudessa ilmakehän rajakerroksessa mesopaussissa. Tavanomaiset korkeimmalla syntyvät pilvet pysyttelevät 18 kilometrissä.

Pilvet muodostuvat pölystä, joka saattaa olla avaruudesta kantautunutta meteoripölyä. Niissä on pieniä jääkiteitä, eli hienorakenteisen pölyn ympärille jäätynyttä vesihöyryä.

Valaisevia yöpilviä esiintyy kesällä, koska jääkiteitä muodostuu vain alle -120 asteessa ja mesopaussi on kylmimmillään kesäpäivän seisauksen aikaan. Valaisevat yöpilvet näkyvät, kun Aurinko on 6–16 astetta horisontin alapuolella.

Parasta havaintokautta on heinäkuun loppu ja elokuun alku.

 

Myrskyilmiöt

Kesä on parasta aikaa erilaisten myrskyilmiöiden bongaamiseen.

Ukkoskausi kestää Suomessa toukokuusta syyskuuhun, jolloin jossain päin maata esiintyy ukkosia noin 100 päivänä. Tyypillisesti kauden aikana esiintyy 1–3 rajua ukkospäivää, jolloin vuorokauden aikana iskee yli 10 000 salamaa.

Pilven eri osiin kertyy sähkövirtausta, kun siinä on kohoavia ja laskevia virtauksia. Kun pilven ja maan jännite kasvaa liian suureksi, se purkautuu salamana.

Ukonilmaan liittyvät myös erilaiset komeat pilvimuodostelmat. Ukkospilven etuosassa on toisinaan makkaramaisia, vaaka-akselinsa ympäri rullaavia vyörypilviä. Ne syntyvät ukkospilvestä laskeutuvan kylmän ilmavirtauksen alueen etuosaan.

Kuuro- tai ukkospilvet syntyvät, kun lämmin ja kostea ilma kohoaa ylöspäin kumpupilviksi, jotka saavat kasvaa rauhassa korkeiksi. Ne tunnistaa alasinmaisesta muodosta.

 

Sateenkaaret

Sateenkaaria näkyy usein sateisina kesäiltoina, kun Aurinko on matalalla. Sateenkaaret syntyvät, kun Auringon valo taittuu ja heijastuu sadepisaroista.

Sateenkaari näkyy 42 asteen kulmassa aukeavana kaarena, jonka keskipiste on vastakkaisessa suunnassa kuin Aurinko.

Sateenkaaressa näkyy eri värejä, koska vesipisarat toimivat ilmassa kuin prisma, eli hajottavat niihin osuvan valkean auringonvalon eri väreiksi. Valkoisessa valossa on kaikkien värien aallonpituuksia.

Sateenkaaren värit ovat aina järjestyksessä punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Sateenkaari on sitä värikkäämpi, mitä suurempia sadepisarat ovat.

Sateenkaaria näkyy vähintään yksi, mutta useimmiten taivaalla on ainakin kaksi sateenkaarta yhtä aikaa. Pääsateenkaareksi kutsutaan sitä, jossa ylin väri on punainen ja alin sinivioletti.

Päivän lehti

1.6.2020